7.3. 2013 Ict

Vuonna 2050 koko maailma pelaa

Pelialan maailmanmarkkinat ovat 70 miljardia dollaria ja ne kasvavat huikeaa vauhtia, erityisesti Suomessa. Viihteen ohella pelit valtaavat uusia aloja, ne ovat esimerkiksi olennainen osa tulevaisuuden koulutusta. Alan tulevaisuutta valotti Turku Science Parkissa järjestetty Turku Game Day -seminaari, jossa pääpuhujana oli pelimaailman guru Ernest W. Adams.

Turku Science Parkissa esiintynyt Ernest W. Adams on myös Gotlannin yliopiston dosentti ja vierailee maailman eri yliopistoissa ja kouluissa opettamassa.

– Millään muulla alalla ei ole niin nopeaa kasvua kuin pelialalla. Vuonna 2011 ala oli Suomessa 165 miljoonaa euroa ja viime vuonna jo 350 miljoonaa. Siksi sitä Turussakin kehitetään vakavasti. Koulutusta on runsaasti, alueelle luodaan omaa pelibrändiä ja keväällä avataan oma portaali. Lisäksi ICT-taloon rakennetaan ”piilaaksoa”, Turku Science Parkin projektipäällikkö Patrik Uhinki kertoi avatessaan ICT Weekin Turku Game Day 2013 -seminaarin, jossa oli ennätysyleisö, noin 160 pelialasta kiinnostunutta.

Pääpuhuja Ernest W. Adams, pelialan kansainvälinen pioneeri ja alasta väitellyt tohtori, maalasi tulevaisuutta hyvin rohkaisevasti.

– Vuonna 2050 kaikkialla maailmassa kaikki ikäluokat pelaavat, myös naiset. Jo nyt pelaajien keski-ikä on 35 vuotta eikä peleistä luovuta vanhetessa.  Pelejä pelataan kotona ja liikkeellä, erilaisilla laitteilla, yksin ja yhdessä, hän sanoo.

Uusia ulottuvuuksia peleihin

Ajopelit, ampumis- ja sotapelit sekä palapelit säilyvät, mutta kaikki ei suinkaan ole viihdettä.

– Inhimillinen vuorovaikutus on tärkeää. Pelit voivat olla romanttisia tai poliittisia, tulee myös virtuaalimatkustus ja pelit ovat olennainen osa kaikessa koulutuksessa. Pelien avulla voidaan myös automatisoida toimintoja, jotka vaikkapa vamman takia ovat vaikeita ja myös helppoja viihdepelejä kehitetään, hän sanoo.

Adamsin mukaan peleille on valtavat markkinat ja ala kehittyy ammattimaisemmaksi. Siihen tarvitaan laajaa keskustelua ja vakavaa kritiikkiä muiltakin kuin pelaajilta. Akateeminen tutkimus ja korkeatasoiset kilpailut nostavat alan arvostusta ja pelikehitys perustuu yhä enemmän tieteelliseen tutkimukseen ja tarkkoihin kohderyhmiin. Erilaiset kulttuurit on otettava huomioon ja esimerkiksi islamilaiselle maailmalle suunniteltava omat pelinsä. Visuaalinen puoli on tärkeä ja pelejä ohjaavat nimekkäät filmiohjaajat.

– Kysymys ei ole teknologiasta, vaan inhimillisestä perustasta. Ei pidä miettiä, mitä osaamme rakentaa. Kaikkeen pystytään, kun päätetään mitä halutaan. Pelien pitää olla houkuttelevia ja kehittäjien pitää kysyä ihmisiltä, mitä heidän halutaan rakentavan, Adams summaa.

Myyntikanavat sähköistyvät

Tosin teknisiä haasteita vielä riittää, kuten ihmishahmojen liikkuminen ja puhuminen aidon tuntuisesti nopeissa tilanteissa, mihin ei välttämättä riitä graafinen todellisuus.  Innovatiivisuutta tarvitaan myös esteettisyyden kehittämisessä. Lisäksi laitteiden tekniikka, kapasiteetti ja pelien hinta asettavat rajoituksia.

Mikäli Adamsin visiot toteutuvat, myös alan pelien ansaintalogiikka kokee mullistuksen ja vähittäisliikkeet vaihtuvat pääosin operaattorien sähköisiin myyntikanaviin. Siihen on toki sanansa sanottavana myös isoilla valmistajilla, joiden pelien ja laitteiden yhteensopivuuden rajoitukset tällä hetkellä koetaan usein ongelmaksi.

Ernest W. Adams puhui Varsinais-Suomen mobiililiiketoiminnan kehittämiseen keskittyneen VARMO -hankkeen järjestämässä Turku Game Day -tapahtumassa tiistaina 5.3.


Teksti ja kuvat: Anne Kortela