26.4. 2013 Muut uutiset

Venäjä – myyttejä ja mahdollisuuksia

Suomen ulkomaankaupassa Venäjän osuus tuonnista on 20 prosenttia ja viennistä 10 prosenttia. Vajeen paikkaamiseksi professori Kari Liuhto kannustaa suomalaisia panostamaan arktiseen osaamiseen, terveysturistien houkutteluun ja markkinointi- ja kielitaidon kohentamiseen.

Pan-Eurooppa Instituutin johtaja Kari Liuhto puhui Teknologiakeskusten liiton kevätpäivillä Turun Mauno Koivisto –keskuksessa 24.4.2013.

Kari Liuhto on toiminut Turun kauppakorkeakoulussa Venäjän kaupan professorina ja Pan-Eurooppa Instituutin johtajana vuodesta 2003 lähtien. Hän on perehtynyt Itämeren alueen, Itä-Euroopan ja Venäjän investointiympäristöön sekä innovaatiotoimintaan. Turku Science Park Oy:n järjestämillä Teknologiakeskusten liiton kevätpäivillä Liuhto esitelmöi Venäjän yhteiskunnallisista ja taloudellisista näkymistä sekä Suomelle maassa avautuvista mahdollisuuksista.

Venäjän väestön pitkään jatkunut lasku on taittunut, mutta arvioidaan, että maassa on vuonna 2025 työssäkäyviä noin 14 miljoonaa vähemmän kuin nyt. Talouskasvu oli vuoteen 2008 asti 6–10 prosentin luokkaa. Finanssikriisin jälkeen kasvuvauhti on hidastunut neljän prosentin tasolle.

- Kasvuvauhdin säilymiseen nykytasolla liittyy riskejä. Jos kasvu hidastuu 1–1,5 prosentin tasolle, lisääntyy myös turbulenssi yhteiskunnassa. Erityisen herkäksi voi käydä tilanne Kaukasuksen alueella, Liuhto varoittaa.

Valtion käsissä oli kymmenen vuotta sitten 35 prosenttia Venäjän taloudesta, nyt jo puolet. T&k-panostuksista peräti 70 prosenttia tulee valtiolta. Maassa tunnetaan kyllä länsimaiset käytännöt, mutta niiden toteuttaminen on vaikeaa. Haasteita toiminnalle tuovat byrokratia ja immateriaalioikeuksien heikko kunnioitus.

Riskinottokykyä ja kielitaitoa kaivataan

Maalla on runsaat luonnonvarat, mutta ne sijaitsevat kaukana. Niiden hyödyntämiseksi Venäjä tarvitsee arktista osaamista, jossa suomalaisilla olisi Liuhdon mukaan paljon annettavaa.

- Koko Suomi on raja-aluetta Venäjälle. Maineemme on huikean hyvä, teemme mitä lupaamme. Meiltä kuitenkin puuttuu riskinottokykyä ja nopeutta. Lisäksi meidän pitäisi oppia markkinoimaan itseämme paremmin, esimerkiksi insinöörit olisi saatava puhumaan kieliä, myös venäjää. Venäläiset arvostavat henkilösuhteita, ja venäjänkielen osaamisella luodaan luottamusta, Liuhto muistuttaa.

Matkailu avaa suomalaisille suuria mahdollisuuksia. Tällä hetkellä joka kymmenes venäläisten tekemä ulkomaanmatka suuntautuu Suomeen, ja he jättävät maahamme vuosittain noin miljardi euroa. Ulkomaalaisten Suomessa viettämistä hotelliöistä joka neljännestä vastaavat venäläiset. Ostosmatkailun rinnalle Liuhto haluaa nostaa terveysturismin. Venäjällä terveydenhoitoa vaivaa korruptoituneisuus, minkä takia luotettaville ja laadukkaille terveydenhuoltopalveluille olisi kysyntää. Suomalaisten tulisikin houkutella venäläisiä nykyistä aktiivisemmin hoitoon Suomeen.

Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin vaikuttavista trendeistä Liuhto mainitsee mahdollisen suomalaisen sähkön viennin Venäjälle. Nordpool-alueen hintataso on asettunut Venäjällä tuotettua alhaisemmaksi, mikä saattaa johtaa sähkönviennin alkamiseen. Odotettavissa on myös high tech -yritysten pyrkimys sijoittaa tuotantoa Suomen puolelle. Käynnistymässä oleva nestemäisen maakaasun tuonti Venäjältä Suomeen sekä yhä useammin Pietarin alueelta Suomen markkinoille tulevat länsimaiset tuotteet vaikuttavat myös tulevaisuuden kauppasuhteisiin.

Venäjän markkinoille hakeutuvat suomalaisyritykset kertovat usein byrokratiasta ja korruptiosta, jotka hidastavat etenemistä uudelle markkina-alueelle. Pk-yritykset sortuvat helposti maksamaan lahjuksia, mikä ei kuitenkaan ole oikea tapa toimia. Liuhto suosittelee sen sijaan hankkimaan ”kummisetiä”, jotka auttavat oikeiden kontaktien tavoittamisessa Venäjällä.

- Isommille yrityksille oikeiden kontaktien saaminen on helpompaa, Liuhto sanoo.

Turkulaisia näkökulmia

Turku Science Park Oy:lle Tekelin kevätpäivien isännöinti tarjosi mahdollisuuden nostaa esiin myös paikallisia onnistumisia ja osaajia. Abacus Diagnostica Oy:n toimitusjohtaja Tom Palenius kertoi yhtiön laboratoriotestausjärjestelmän markkinoinnista etenkin Euroopassa. Vaadin Oy:n operatiivinen johtaja Jurka Rahikkala esitteli maailmanvalloituksessaan etenevän yrityksen tarinaa.

Kevätpäivien kaukaisimmat näkökulmat haettiin avaruudesta. Projektipäällikkö Timo Huttunen esitteli avaruusteknologioihin perustuvien innovaatioiden parissa toimivaa ESA:n teknologiansiirtohanketta, jossa myös Turku Science Park on mukana.