8.5. 2013 BioTurku®

Tehokkuus ja kannattavuus ovat biotalouden perusta

Raisio Oyj:n toimitusjohtaja ja Turku Science Park Oy:n hallituksen jäsen Matti Rihko haluaisi tehdä Suomesta biotalouden suunnannäyttäjän. Pelkillä markkinointitempuilla menestystä ei kuitenkaan ole saavutettavissa, ensin on luotava alan huippua edustavat tuotteet.


Toimitusjohtaja Matti Rihko puhui Turku Science Park Oy:n biotalousseminaarissa maanantaina.

Varsinais-Suomen mahdollisuuksia kasvattaa biotalouteen perustuvaa liiketaloutta ja alalla toimivien yritysten, tutkijoiden ja rahoittajien välistä yhteistyötä pohdittiin maanantaina 6.5. Turku Science Park Oy:n ja Osaamiskeskusohjelman yhteisessä seminaarissa.

Biotalous tähtää uusiutuvien luonnonvarojen ja kierrätettävien materiaalien käyttöön. Tavoitteena on, että uusiutuvien raaka-aineiden kiertäessä syntyy uusia raaka- aineita ja energiaa, eikä jätettä syntyisi enää lainkaan. Suomen kansallisen biotalousstrategian on määrä valmistua vielä tänä keväänä.  

Aate vai kannattava business?

Yksi Mauno Koivisto -keskuksessa pidetyn tilaisuuden puhujista oli Raisio Oyj:n toimitusjohtaja ja myös Turku Science Park Oy:n hallituksessa vaikuttava Matti Rihko. Rihkon mukaan biotalouden edellytyksenä ovat hyvät tuotteet ja kannattavuuden osoittavat investointikalkyylit.

- Maailman pelastamiseksi toimimisen on oltava tehokasta ja kannattavaa. Aatetta ei silloin kannata miettiä. Tähän asti on ollut paljon taustakohinaa, eikä asian ytimeen ole oikein päästy kiinni, Rihko arvioi.

Hän nosti esimerkiksi Raision oman tilanteen 10 vuotta sitten. Puhuttiin, ettei yhtiö osaa markkinoida tuotteitaan. Todellisuudessa kuitenkin tilanne oli se, että Raision tuotteet eivät olleet riittävän hyviä.

- Biotalouden kohdalla on kysyttävä, onko meillä Suomessa oikeasti niin hyviä tuotteita, että ne revitään käsistä? Jos tuotteet eivät ole riittävän haluttavia, markkinointi on vain savuverho, josta ei ole apua.

Ruoan tuotannossa hyötysuhde on tunnetusti heikko. Rihkon mukaan hyötysuhteen kehittäjää odottaa todellinen ”mega-jackpot”. Kun 1950-luvulla lehmän maitotuotos oli keskimäärin 2000 kiloa, on se tänä päivänä lähes 8000 kiloa. Kuitenkin yhden maitokilon tuottamiseen tarvittava energiamäärä on pysynyt tähän asti samana, lehmien koko on siis kasvanut ja ne syövät aiempaa enemmän.

Tehokkuuden parantamiseksi sontaan menevää energiaa ja metaanin muodossa haaskaantuvaa energiaa pitää vähentää, samoin lämpöenergiaa. Myös elintarviketeollisuuden sivujakeiden kuten juurikasleikkeen ja -melassin, leseiden, mäskin ja perunarehun tehokas hyödyntäminen märehtijöiden ravintona parantaa maitotuotannon hyötysuhdetta. Raision oma innovaatio on Benemilk-rehu, joka nostaa maitotuotosta parantamalla lehmän aineenvaihduntaa luonnollisella tavalla.

Oljesta öljyä

Toinen biotalouden tulevaisuuden visio on oljen hyödyntäminen mm. uusiutuvan biodieselin valmistukseen.

- Aatepohjalta ajatellen hehtaarilta ruista kertyy 200 000 himmeliin tarvittava määrä olkia. Niille ei ehkä löytyisi kysyntää, ei edes markkinointiin panostamalla. Sen sijaan Suomessa vuosittain syntyvällä kolmella miljoonalla tonnilla olkea voitaisiin korvata miljardin euron edestä tuontikivihiiltä. Samalla myös kauppatasetta kyettäisiin tasapainottamaan, Rihko ideoi.

Raisio on mukana myös Neste Oilin hankkeessa, jossa uuden teknologian avulla kehitetään uusiutuvan biodieselin raaka-aineita. Porvooseen viime lokakuussa avatussa koelaitoksessa teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden tähteitä muunnetaan ensimmäistä kertaa Euroopassa öljyksi mikrobien avulla. Olkimassa saattaakin tulevaisuudessa olla huippulaatuisen, uusiutuvan suomalaisen dieselin merkittävä raaka-aine.

Biotalousseminaarin esitykset löytyvät lähipäivinä SlideShare-palvelusta Turku Science Park Oy:n sivuilta. Sivuille pääset tästä.