24.5. 2013 Kuukauden kasvo

Hyvinvointiteknologia yhdistää ict:n ja terveydenhuollon ammattilaiset

Uutta teknologiaa käytetään yhä enemmän hyödyksi terveydenhuollossa. Heljä Lundgrén-Laine väitteli keväällä terveystieteiden tohtoriksi ja tuntee hyvinvointiteknologian hoitotyön kehittämiselle tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet.

Uuden teknologian hyödyntäminen terveydenhuollossa on yhä tärkeämpi osaamisalue. Se avaa mahdollisuuksia entistä laadukkaammille mutta myös kustannustehokkaammille hoitotoimenpiteille. Samalla uudet hyvinvointiteknologian sovellukset edistävät potilaan mahdollisuuksia seurata ja huolehtia itse omasta terveydentilastaan. Omalla alueellamme Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto tekevät tiivistä yhteistyötä informaatio- ja hyvinvointiteknologioiden hyödyntämiseksi hoitotyössä.

Yksi alan turkulaisista asiantuntijoista on terveystieteiden tohtori Heljä Lundgrén-Laine. Hän sanoo olleensa aina teknologiasta kiinnostunut, minkä lisäksi työ sairaanhoitajana teknologiaa paljon hyödyntävällä teho-osastolla lisäsi kiinnostusta aihepiiriä kohtaan. Yli 15 sairaanhoitajavuoden jälkeen hän päätyi opiskelemaan terveystieteitä Turun yliopistoon vuonna 2005. Tänä keväänä hän väitteli terveystieteiden tohtoriksi ja aloitti kehittämisylihoitajan tehtävissä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

- Sairaanhoitopiirin hoitotyön toimistossa keskitymme opetukseen sekä tutkimus- ja kehittämistyöhön. Tällä hetkellä toimin nelihenkisen suunnittelijatiimimme esimiehenä EuroCity-kiinteistössä sijaitsevassa toimistossamme. Toimistomme henkilökuntaan kuuluu myös kolme potilasasiamiestä ja Turun Lasarettimuseon museonhoitaja. Lisäksi kolmella Turun yliopiston hoitotieteen professorilla on sivutoiminen ylihoitajan virka hoitotyön toimistossa, Lundgrén-Laine kertoo.

Mukana IKITIK-konsortiossa

Lundgrén-Laine on mukana useissa erilaisissa hyvinvointiteknologiaan linkittyvissä hankkeissa. Viime vuosikymmenen puolivälissä Tekesin rahoittamana Louhi-projekti etsi keinoja potilasdokumentaation sisällön hyödyntämiseksi älykkäiden ohjelmistojen avulla. Sen päätyttyä käynnistyi IKITIK- eli Informaatio- ja kieliteknologiaa terveystiedon ja kommunikaation tueksi -konsortion toiminta. Turun kauppakamarin ICT-palkinnon muutama vuosi sitten saanut IKITIK pyrkii uusilla ja innovatiivisilla kieliteknologian ratkaisuilla vauhdittamaan terveystiedon hyödyntämistä hoitotyössä.

- IKITIKissä korostuu arvoketjuajattelu, jossa tuote- ja laitetoimittajat, tutkijat ja loppukäyttäjät toimivat yhteistyössä. Konsortio on ollut mukana erilaisissa hankkeissa, joissa tavoitteena on ollut uuden teknologian kehittäminen terveydenhuoltohenkilöstön avuksi.

Monitieteellisessä Mobster-hankkeessa on kehitetty ja kokeiltu myös käytännössä sanelu- ja kommunikaatiosovelluksia. HEXAnordin tutkijaverkostossa pohjoismaista ja Baltiasta tulevat terveystieteen, kielitieteen, tietojenkäsittelytieteen sekä informaatio- ja kieliteknologian tutkijat ovat selvittäneet sähköisten potilasasiakirjojen teksteissä ilmeneviä eroja.

Eroon keltaisista liimalapuista

Lundgrén-Laineen tuore, maaliskuun lopulla tarkastettu väitöskirja käsitteli lähijohtamisen toiminnanohjausjärjestelmiä, joita kaivattaisiin potilastietojärjestelmien rinnalle.

- Kartoitin tiedon tarpeita koko maassa. Ilmeni, että keltaiset liimalaput ovat vielä hyvin yleinen tapa esimiesten jakaessa resursseja. Heidän tarpeitaan voisi kuitenkin verrata lennonjohtajiin, joilla on oltava jatkuva tilannekuva siitä, mitä ympärillä tapahtuu, sekä kyky tehdä nopeita, ihmishenkiä pelastavia ratkaisuja.

Paineet tehokkaiden ratkaisujen luomiseksi terveydenhuoltoalalle ovat jatkuvasti kasvaneet.

- Tietoa on paljon, mutta se tuntuu olevan aina väärässä paikassa. Älykkään, jo olemassa olevan teknologian hyödyntäminen toimivan toimintaympäristön luomiseksi tuntuu samaan aikaan olevan mahdotonta, eikä käyttäjien ääntä koeta kuultavan riittävästi. Ei siis ihme, että myös henkilöstö alkaa turhautua.

Laadunhallinta, potilasturvallisuus ja tehokkuus tekevät kehittämistyöstä haastavaa. Turvallisuus ei kuitenkaan näyttäisi olevan niin iso pullonkaula kuin eri järjestelmien ja sovellusten rajapinnat, jotka tiedon pitää ylittää.

- Toistaiseksi rajapintojen avaaminen on edennyt hitaasti, vaikka mm. Sitra on sitä esittänyt. Ongelmat liittyvät ison kokonaisuuden hallintaan: tilaaja ei tiedä mitä pitäisi tilata, toimittajat taas eivät tunne sisältöjä. Lisäksi tiedon tarpeet ainakin erikoissairaanhoidossa ovat hyvin erilaisia, Lundgrén-Laine arvioi.

Hiihtoa umpihangessa ja laduilla

Heljä Lundgrén-Laineen perheeseen kuuluu aviomies Olli sekä 22-vuotias poika Ville. He asuvat Turun Hurttivuoressa.

- Syntynyt olen Lauttakylässä, Huittisissa. Turussa olemme kuitenkin asustelleet jo parikymmentä vuotta, ja hyvin olemme kotiutuneet.

Uuden teknologian parista ja työasioista hän irrottautuu urheilun ja luonnossa liikkumisen avulla.  Hölkkääminen, pyöräily ja maastohiihto ovat Heljälle tärkeitä. Ja jos hyvinvointiteknologian parissa työt loppuisivat, voisi hän keskittyä yhtä hyvin luonto- ja eräoppaan tehtäviin. 2000-luvun vaihteessa hän nimittäin suoritti luonto- ja eräoppaan tutkinnon. Ja löytyypä Heljän taskusta myös metsästyslupa sekä todistus osallistumisesta umpihankihiihdon MM-kilpailuihin Posiolla.

- Käymme hiihtämässä ja vaeltamassa pohjoisessa keskimäärin pari kertaa vuodessa. Viikko ilman kännykkää tekee hyvää. Kartta ja kompassi ovat silloin teknisin apuväline, joita käytän, Heljä toteaa.


Heljä Lundgrén-Laine

- Syntynyt Huittisissa 1967
- Teho-osaston sairaanhoitajana 15 vuotta
- Väitellyt terveystieteiden tohtoriksi keväällä 2013
- Toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kehittämisylihoitajana
- Asuu Turussa, aviomies ja yksi aikuinen lapsi