9.9. 2013 BioTurku®

Bioalan kasvu teollisuudenalana vaatii päätöksiä

Valtakunnalliseen Osaamiskeskusohjelmaan kuuluva HealthBIO - Terveyden bioklusteri keräsi vuosiseminaariinsa Turkuun parisataa alan ammattilaista. Vaikka kyse oli ohjelmakauden viimeisestä suuresta yhteistapahtumasta, tunnelma oli kaikkea muuta kuin synkeä. Edeltänyt vuosi oli maassamme ahtaalle ajetulle alalle poikkeuksellisen hyvä tuloksiltaan ja kehityksen odotetaan jatkuvan. Jossakin vaiheessa sen uskotaan heijastuvan myös rahoitukseen. Alkuvaiheen yritysten tilanteen parantamiseen halutaan lisää kotimaista innovaatiorahoitusta esimerkiksi siten, että työeläkeyhtiöiden varoja suunnataan suomalaiseen osaamiseen panostavaan rahastoon kaukomaiden sijaan.

HealthBIO-klusterin vuoden 2013 loppuun ulottuva työ kytkeytyy kaikilta osa-alueiltaan alan liiketoiminnan kasvattamiseen. Yritykset ovat keskiössä ja kansainvälisyys alan luonteesta johtuen itsestäänselvyys.

Maailmalla bioteknologia on teollisuudenala, mutta meillä osaaminen ja innostus törmäävät yhä rahoituksen muuriin. Klusterin ohjelmajohtaja Tero Piispanen Turku Science Park Oy:stä kertoi, että rahaa on kanavoitu ulkomaisiin rahastoihin, joista se ei juuri takaisin palaudu. Kotimaisen pääoman puutteen vuoksi on menetetty useita yrityssukupolvia, joskin Tekes on tasapainottanut tilannetta. Silti esimerkiksi vuosina 2003–2004 suomalaiset bioteknologiayritykset saivat pääomasijoituksia 11 miljoonaa euroa, kun Ruotsissa määrä oli yi kymmenkertainen ja Tanskassa yli viisitoistakertainen (187 miljonaa euroa).

Uuden turkulaisen lääkekehitysyrityksen Forendo Pharman kokenut tiimi onnistui keväällä keräämään 10 miljoonaa euroa Karolinska Developmentilta, Novo Seedsiltä sekä kotimaasta Finnveralta ja Tekesiltä. Turun seudun rahoituksellisiin onnistujiin lukeutuu myös Metgen 2,2 miljoonalla, joka sekin tulee ulko- ja kotimaisista lähteistä.

Julkinen rahapuhe unohtaa tulokset

Alasta ja rahasta puhuttaessa tulee muistaa yhtälön lopputulos.

– Lääkeyrityksistä Turussa sijaitseva Bayer sekä Orion olivat vuonna 2012 kymmenen suurimman Suomeen veroja maksaneen yrityksen joukossa: Bayer kolmonen ja Orion seitsemänneksi eniten yhteisöveroja maksanut. Bayerin hormoniehkäisin Mirena on ollut markkinoilla vuodesta 1990, mutta myynti kasvaa yhä ja lähestyy nyt 700 miljoonaa euroa, muistutti Piispanen.

Kuluvana kautena Suomesta on saatu kunnioitettavat kolme uutta alkuperämolekyyliä maailmalle: Bayerilta, Biotieltä ja Hormos Medicalilta. Vuodessa HealthBIO-keskuksista – Turku, Helsinki, Tampere, Kuopio ja Oulu – lukumääräisesti eniten uusia bioalan yrityksiä syntyi Turkuun, viisi.

Alan vientiluvut ovat kasvussa. Terveysteknologian vienti kasvoi 8 %, diagnostiikan yli 6 % sekä reagenssien 11 %. Lääkkeiden ja diagnostiikan tarve tulee kasvamaan myös väestön ikääntymisen myötä. Vuonna 2050 maamme väestöstä yli 60-vuotiaiden osuuden arvellaan olevan jo 23 %.

STM:n lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskisen puheenvuoro Kansallisesta syöpäkeskuksesta herätti keskustelua yleisön keskuudessa.

Kansallinen syöpäkeskus valmisteilla

Väestön ikääntyminen merkitsee myös syöpäsairauksien yleistymistä. Tämä on yhtenä syynä aikeille perustaa Kansallinen syöpäkeskus.

- Syövästä aiheutuvat kustannukset tulevat kolminkertaistumaan 15 vuodessa, ja keskus toisi tehoa hoitoon sekä säästömahdollisuuksia, kertoi Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskinen.

Suuntaus on kohti yksilöllisesti räätälöityjä hoitoja, ja tarve yhtenäisten hoitolinjojen tiuhaan päivittämiseen kasvaa. Kansallinen Syöpäkeskus voisi huolehtia kalliiden tutkimus- ja hoitolaitteiden hankinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta sijoittamisesta. Yhden osoitteen kautta saataisiin yhteys koko verkostoon. Syöpärekisterin, biopankin, hoito- ja lääketietorekisterien joustava yhteistyö mahdollistuisi.

Mukana olisivat samat viisi aluetta, sairaanhoitopiiri-yliopistoakselilla, kuin HealthBIO-klusterissakin: Turku, Helsinki, Kuopio, Tampere ja Oulu. Tavoitteena on toiminnan käynnistäminen vuoden 2015 alusta, mutta tämä vaatii ainakin osittaista valtion rahoitusta. Keskuspaikaksi on tarjolla Helsinki, ja työryhmä ehdottaa toimintamalliksi osuuskuntamuotoista verkosto-organisaatiota.

HealthBIOn iltatilaisuus kokosi jälleen klusterin vaikuttajia eri puolilta Suomea. Etualalla vasemmalta liiketoiminta- ja projektijohtaja Antti Nieminen sekä toimitusjohtaja Knut Ringbom Biovianilta, Pharmatory Oy:n toimitusjohtaja Jaana Karjalainen sekä viestintäyrittäjä Merja Heponiemi.

Ekosysteemin ja kattavan kansainvälisen markkinoinnin tarve

Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Petri Lehdon sekä Novartis Finland Oy:n toimitusjohtaja Antti Viitasen esitysten viesti oli pohjimmiltaan sama. Kansainvälinen kilpailu edellyttää nykyistä mittavampia kokonaisuuksia. Tarvitaan terveysteknologiaan ja lääkekehitykseen keskittyvä ekosysteemi, valtion sitoutumista ja osaamisen kärkien jalostamista.

Perustutkimukseen tarvitaan lisää rahaa, jotta saadaan kumppanuuksia, totesi Viitanen. Hän korosti, että kaupallisen menestyksen pitää olla myös yliopistojen tavoitteena, jotta saadaan kansainvälistä rahoitusta ja kumppanuuksia. Markkinoinnillisen otteen, kumppanuustahdon ja osaamisen, tulee olla löytyä esimerkiksi yliopistojen verkkosivuilta.

Teksti: Katja Wallenlind

Turku johti aikoinaan kansallista Lääkeklusteria, jonka vuosittaista strategiapäivien perinnettä HealthBIO on jatkanut. Tapahtumasta on tullut alan suurin kotimainen tapahtuma seminaareineen ja edeltävän illan verkottumisineen. Vaikka Terveyden bioklusteri loppuvuodesta päättyy, tapahtuma luvattiin järjestää Turussa myös ensi vuonna.