2.10. 2013 BioTurku®

Kemianteollisuus ui vastavirtaan – Turun seutu vahva veturi

Kemianteollisuus on Suomelle yhä tärkeämpi vientitulojen lähde. Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa alan vienti muodosti lähes neljänneksen koko Suomen tavaraviennistä. Kirjoon kuuluu tuotteita autonrenkaista hormonikierukoihin. Kemianteollisuuden tilaa ja tulevaisuutta pohdittiin Kemianteollisuus ry:n seminaarissa Åbo Akademissa.

Päätoimittaja Kari Vainio johti paneelikeskustelua, johon osallistuivat Kemianteollisuus ry:n tj. Timo Leppä, kansanedustaja Heli Paasio, teollisuusneuvos Petri Lehto sekä Neste Oilin Naantalin jalostamon johtaja Elina Herrala.

DNA:n rakenteen selvittämisestä tulee kuluneeksi tänä vuonna 60 vuotta, minkä kunniaksi syys-lokakuun vaihteessa on vietetty kansainvälistä biotekniikan viikkoa. Kemianteollisuus ry järjesti viikolla Talous, teollisuus ja työpaikat – Kemialla nousuun? -seminaarin Åbo Akademin Kemian laitoksella. Tilaisuudessa iloittiin alan menestyksestä Suomessa.

Kemianteollisuuden merkitys Suomelle on viime vuosikymmeninä tasaisesti kasvanut. Ala työllistää 35 000 suomalaista, eikä luku useimpien muiden teollisuudenalojen tapaan ole juurikaan pienentynyt. Kemianalan tuotannosta vientiin menee kaksi kolmannesta, ja viennin arvo on noin 13,3 miljardia euroa. Kemian osuus Suomen kaikesta tavaraviennistä on 23 prosenttia. Tällä hetkellä öljytuotteet, lääkkeet ja peruskemikaalit ovat vientituotteiden kärjessä.

- Kemianteollisuuden kirjava portfolio takaa asiakkaiden löytyvän niin teollisuudesta, julkiselta sektorilta kuin kuluttajarajapinnasta. Se on Suomen vahvuus ja tasoittaa suhdannevaihteluiden vaikutuksia, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.

Tulevaisuus on kemiassa

Kemian merkitys on kasvussa. Maailman ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen vastauksia kehittävät yritykset ovat tulevaisuuden menestyjiä. Siksi alan vetovoimaa opiskelijoiden keskuudessa pitäisi kyetä lisäämään.

Turun seudulle kemianteollisuuden merkitys on erittäin tärkeä. Neste Oilin ja Bayerin kaltaiset suuret toimijat sekä lukuisat pk-sektorin yritykset työllistävät täällä tuhansia ihmisiä. Turun kärsivällinen työ etenkin life science -toimialalla on viimeisen vuoden aikana kantanut hedelmää. Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve saattoikin esitellä positiivisia uutisotsikoita alan toimijoista.

- Tänä vuonna jo kolme turkulaislähtöistä lääkemolekyyliä on saanut myyntiluvan. Bioala työllistää täällä 7500 työntekijää, joista teollisia työpaikkoja on 2800. Lisäksi vuonna 2011 Turun TOP-10 yritysten maksamista veroista 83 prosenttia eli yli 100 miljoonaa kertyi bioalan yrityksiltä.

Yhteistyötä ja mielikuvien parantamista

Seminaarin jälkipuoliskolla käytiin paneelikeskustelu Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainion johdolla. Timo Leppä totesi työ- ja elinkeinoministeriön toimivan teollisuuspolitiikan näkökulmasta pääsääntöisesti hyvin, vaikka poikkeuksiakin on.

- Valitettavasti kuitenkin finanssipolitiikka ajaa helposti teollisuuspolitiikan yli, esimerkiksi ns. windfall-veron tapauksessa. Ensin mietitään mistä ja miten paljon on otettavissa, vasta jälkijunassa huomataan teolliset vaikutukset ja työpaikkaseuraamukset.

Yksi keskustelunaiheista oli yliopistojen keskinäinen ja yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö. Kansainvälistymisen kannalta paikallinen, Turun yliopiston ja Åbo Akademin sekä myös valtakunnallinen yliopistojen välinen yhteistyö koettiin erittäin tärkeäksi. TEM:n teollisuusneuvos Petri Lehto toivoi uusia alustoja yhteiselle tekemiselle. Esimerkkinä nousi esiin Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen vasta tekemä päätös yhteisen koulutusvientiyhtiön perustamisesta. Lehto antoi tunnustusta myös Turun seudulla tehdystä julkisen ja yksityisen sektorin tekemästä yhteistyöstä.

Keskustelun lopuksi pohdittiin kemianalasta muodostuneita mielikuvia.

Neste Oilin Naantalin jalostamon johtaja Elina Herrala toivoi alan eri asteilla tapahtuvan koulutuksen jatkuvan Turun seudulla myös tulevaisuudessa. Opiskelijoiden silmissä kemian mielikuvaa pitäisi kyetä korjaamaan paremmin todellisuutta vastaavaksi. Petri Lehto muistutti alan tulevaisuuden näkymistä.

- Biotalouden nousu on globaali trendi. Se on todella kovassa eksponentiaalisessa kasvussa uusiutuvien raaka-aineiden osuuden kemian teollisuudessa jatkuvasti noustessa.