18.12. 2013 Kuukauden kasvo

T-sairaala on Heikki Korvenrannan uran loppuhuipennus

Lastenlääkäri Heikki Korvenrannan ura huipentui kahdeksanvuotiseen sairaalaprojektiin, jossa hitsattiin yhteen satojen ihmisten näkemys sairaalatyön paremmasta sujumisesta. Nyt projektijohtaja viettää ansaittuja eläkepäiviä.

Kymmenen hehtaarin sairaalan käytävillä on avaraa, vaikka Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin uudessa rakennuksessa työskentelee lähes pari tuhatta ihmistä ja ambulanssi tuo uusia potilaita tuon tuosta. Portaikkojen leveys ja kaareva muoto, läpi talon kulkeva päivänvalo sekä harkitut puiset yksityiskohdat ja taideteokset leppoistavat tunnelmaa.

Ihmisten, ambulanssien ja tavaroiden kulkureitit ja hissit on eriytetty toisistaan ja mitoitettu ruuhkien välttämiseksi. Hoitotilojen yhteydessä on tarpeelliset tilat laitteiden säilyttämiseksi eikä henkilökunnan aikaa kulu materiaalilähetysten purkamiseen.

– Kyllä tähän voi olla tyytyväinen. Löydettiin yhteinen sävel, vaikka suunnitteluun osallistui kahdeksan vuoden aikana satoja ihmisiä. Työryhmiä oli 40–50 ja jokin asia saattoi vaatia kokoontumista jopa 20 kertaa. Oli kuitenkin turvallisempaa tehdä päätös, joka tyydytti kaikkia asiantuntijoita, T-sairaalan toiminnallisen suunnittelun projektijohtaja Heikki Korvenranta toteaa.

Ansaitulle eläkkeelle

Viimeiset toiminnot vanhasta A- ja U-sairaalasta siirtyivät T-sairaalaan huhtikuun toisena päivänä ja hänen todella hyvin ansaitut eläkepäivänsä ovat alkaneet. Hän ei enää haikaile vastaavan projektin pariin ja on jo kiertänytkin kertomassa siitä niin monessa seminaarissa, ettei kaipaa niitäkään. 

– Yhden näin pitkän projektin vetäminen työuran aikana riittää hyvin. Ilman käytännön sairaalatyökokemusta se ei olisi onnistunut, koska lähtökohta oli työn parempi sujuminen ja sairaalan työmenetelmien uudistaminen. Minulla on kokemusta kliinisestä työstä lastenklinikalta vuodesta 1973 lähtien ja tulosryhmän johtajana vuodesta 1998 vuoteen 2004. Projektinhallinnassa auttoi ulkopuolinen konsultti, Korvenranta kertoo.

Sairaalan henkilökunnan osallistuminen suunnitteluun oli ratkaisevan tärkeää, sillä tavoite oli luoda sairaala, jossa työ sujuu jouhevasti ja hoito on potilaslähtöistä ja kokonaisvaltaista. Ajattelu käännettiin päälaelleen, sillä vanhoissa tiloissa täytyi toimia osastojen ehdoilla.

– T-sairaala on vaativan hoidon ja päivystyksen erikoissairaala. Potilasta hoidetaan hoitolinjoissa: sydänsairaudet, neurologiset sairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, vatsan alueen sairaudet, syövän hoito ja medisiininen hoito. Tiloissa ja toiminnassa on ennakoitu suurten ikäluokkien hoidontarpeet erityisesti vuosina 2015–2025, jolloin tarve on suurimmillaan. Potilasvirtoja haluttiin tehostaa eli turhia siirtoja vältetään ja toimenpidelaboratoriot ja kuvantaminen ovat aina lähellä potilasta. Nyt potilas voidaan usein hoitaa kokonaisuudessaan jo päivystysalueella ja välttää siirto vuodeosastolle. 

Yksinkertainen on kaunista – sairaalassakin

Toteutettu rakenteellinen muutos näkyy tiloissa: vanhassa U-sairaalassa vuodeosastojen osuus on 70 prosenttia kun se T-sairaalassa on alle kolmasosa. Hoidossa hyödynnetään prosessiajattelua ja lean-periaatteita eli yksinkertaistamista ja pelkistystä. Keskitytään vain tarpeellisen tekemiseen ja toimitaan mahdollisimman paljon vakioiduin toimintatavoin. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota virtaustehokkuuteen, joka on kustannustehokkuuden perusta.

Toiminnan tarpeisiin perustuva tilojen uusjako vaati myös vastaavan henkilöstörakenteen muutoksen, jota tukemaan käynnistettiin organisaatiouudistuksen suunnittelu pian rakennussuunnittelun jälkeen. Tähän liittyy luonnollisesti henkilöstön pitkän ajan koulutustarve, johon on panostettu.

Potilaskokemusta ja vuorovaikutusta potilaan perheen kanssa on haluttu parantaa ja siinä nykyaikaista informaatioteknologiaa voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä enemmän.

– Uusi sairaala uusine toimintamalleineen mahdollistaa tehokkaan tietojärjestelmätuen, joka ei vanhassa yksikkökeskeisessä hierarkiassa olisi voinutkaan onnistua. Uudistamishankkeessa kartoitettiin käyttäjien tiedon hyödyntämistarpeita ja niiden vaatimuksia tietojärjestelmille. Kehitys jatkuu ja yksi tavoite on jalostaa tietoa entistä paremmin eri ammattiryhmien ja potilaiden ja heidän omaistensa hyödynnettäväksi. Nyt potilaskertomusten sisältö on enemmän asiantuntijan muistiinpanoja, joita toisen ammattiryhmän saati potilaiden on vaikea ymmärtää. Parempi ymmärrettävyys helpottaisi hoidon läpiviemistä erityisesti monisairailla ja edistäisi potilaan ja ammattilaisen vuorovaikutusta, jossa on vielä paljon parannettavaa, Korvenranta kertoo.

IKITIK jatkuu myös eläkepäivillä

Terveystiedon hyödynnettävyyden edistämistä hän jatkaa eläkepäivinään IKITIK-konsortiossa, jossa terveystietoa pyritään jalostamaan parantamalla tekstin tuottamista ja ymmärrettävyyttä. Apuna käytetään tekstin tarkistimia, käännösohjelmia ja puheentunnistusta. Terveystiedossa on Korvenrannan mukaan suuri potentiaali, kunhan se saadaan paremmin käytettäväksi ja myös potilas ymmärtää sen ja voi parantaa terveyslukutaitoaan.

IKITIK vie vain pari-kolme päivää kuukaudessa, joten eläkeläiselle jää aikaa muuhunkin. Mieluisinta puuhaa on lastenlasten, puolivuotiaiden kaksostyttöjen ja heidän kaksi vuotta vanhemman isosiskonsa kasvun seuraaminen ja tarvittaessa lisäkäsien tuominen apuun Espoossa. Myös metsätyöt kotiseudulla Ulvilassa houkuttavat ja ruusujen kasvattaminen kotipihalla Turussa, jossa niitä kukkii lukuisia lajikkeita.

Teksti ja kuvat: ANNE KORTELA

Heikki Korvenranta

- kotoisin Ulvilasta, asuu Turussa
- perhe: vaimo ja kaksi aikuista lasta, 3 lastenlasta
- LT, lastenlääkäri, Turun yliopisto 1983

Työura:

1973–1997, TYKS lastenklinikka, apulais- ja erikoislääkäri, yliopiston kliininen opettaja
1998–2004, TYKS konservatiivisen tulosalueen johtaja
2005–2013, TYKS T-sairaalan toiminnallisen suunnittelun projektijohtaja
1992-, Turun yliopisto, lastentautiopin dosentti
2008- IKITIK-konsortion johtoryhmän jäsen, konsortio kehittää informaatio- ja kieliteknologiaa terveystiedon ja kommunikaation tueksi muun muassa Tekesin ja Suomen Akatemian hankkeissa
2013- Enodate Oy, konsultti, sairaalasuunnittelu ja terveydenhuollon tietojärjestelmät