7.3. 2014 Ict

Tietojen hyödynnettävyys puhutti Monitorin 10-vuotisseminaarissa

Terveyden, hyvinvoinnin ja teknologian rajapinnassa tapahtuu paljon juuri nyt. Kansallinen tahtotila on luotu sille, että tieto saataisiin liikkumaan joustavasti ja hyödynnettyä tehokkaasti eri toimijoiden välillä. Toteutuessaan se toisi kaivattuja kustannussäästöjä sote-menoihin ja ennen kaikkea parantaisi asioiden sujumista, poistaisi päällekkäistä työtä ja vähentäisi virhemahdollisuuksia.

Riku Jylhäkankaan mukaan valtion ict-kulut ovat 2 miljardia vuodessa ja suurin osa menee ylläpitoon.

Valtiovarainministeriön julkiICT-toiminnon strateginen ohjaus -yksikön päällikkö Riku Jylhäkangas esitteli Monitorin 10-vuotisseminaarissa keskiviikkona 5.3. kansallisen palveluarkkitehtuurin periaatteet, jotka tähtäävät entistä ketterämpään toimintaan kaikilla sektoreilla. Sote-alue on niistä merkittävin.

– Tarkoitus ei ole keskittää kaikkea tietoa, vaan hajauttaa se niin, että se on kaikkien käytettävissä, mutta kukin tieto tallennetaan vain kerran.  Tietoa voi välittää tehokkaasti eri organisaatioiden välillä, kun eri toimijat velvoitetaan käyttämään yhdenmukaisia standardeja tietojen tallennuksessa. Olennaista on, että rajapinnat eri järjestelmien välillä ovat avoimia, jotta pääsemme irti kalliista, tiettyyn toimittajaan sidottujen järjestelmien ylläpidosta ja saamme rahaa säästymään ylläpidon sijaan uuden kehittämiseen. Tavoite on saada myös pk-yritykset mukaan kehitykseen, hän kertoo.

Keskeinen osa uudistusta on käyttäjien sähköinen tunnistaminen, jossa toistaiseksi on kansallisesti käytetty eniten pankkitunnuksia. Ne eivät kuitenkaan kelpaa EU:ssa, joten tunnistamista on kehitettävä. Lisäksi palvelunäkymää on kehitettävä kansalaisen näkökulmasta. Jokaisen suomalaisen on voitava nähdä, mitä tietoja hänestä on tallennettu viranomaisjärjestelmiin sekä myös, kuka on käyttänyt hänen tietojaan.

– Strateginen tavoite on saada kymmenen vuoden aikana noin 8o prosenttia julkisesta hallinnosta mukaan kansalliseen palveluarkkitehtuuriin. Tahtotila on sovittu, mutta päätöksiä ei vielä ole tehty. Yksi tavoitteista on tätä osaamista kehittämällä saada suomalaisille yrityksille lisää työtä ja uusia kansainvälisiä vientituotteita ja saada Suomesta johtava maa tietotekniikan hyödyntämisessä, siihen on kaikki mahdollisuudet, Jylhäkangas toteaa.

Salosta kotihoidon tietojärjestelmä-pioneeri

Salossa toimiva pk-yritys Evondos esitteli kehittämänsä kotihoitojärjestelmän, joka koostuu kolmesta osasta: apteekin annostelupalvelusta, lääkeannosteluautomaatista ja etähoitojärjestelmästä. Sen avulla varmistetaan, että kotona asuva, jatkuvaa lääkehoitoa tarvitseva henkilö ottaa oikean määrän lääkkeitä oikeaan aikaan.

Jyrki Niinistö esitteli lääkkeiden annosteluun kehitettyä palvelukonseptia.

– Automaatti sanoo potilaan äidinkielellä, milloin lääke on otettava ja potilas painaa nappia ottaessaan sen. Siitä menee tieto järjestelmään, jota valvoo sairaanhoidon vastuuhenkilö etänä. Automaatti on suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi eikä siitä ole mahdollista ottaa enempää lääkkeitä kuin niitä on määrätty, toimitusjohtaja Jyrki Niinistö kertoo.

Hänen mukaansa järjestelmä säästää hoitokustannuksia ja vapauttaa hoitajien työaikaa lääkeannostelusta muuhun hoitotyöhön sekä vähentää olennaisesti virheitä lääkkeiden annostelussa. Espoossa järjestelmä on ollut koekäytössä puoli vuotta ja sen tulokset ovat olleet rohkaisevia. 


Teksti ja kuvat: Anne Kortela