24.3. 2014 Kuukauden kasvo

Kantasolututkija tutkii Alzheimerin taudin syntymekanismia

Riikka Lund sai Tekniikan akatemian Millennium Distinction Awards -tunnustuspalkinnon viime vuoden lopussa. Se myönnettiin suomalaisesta huippuosaamisesta, joka liittyy vuoden 2012 Millennium Teknologiapalkinnon voittajan, japanilaisen kantasolututkimuksen uranuurtajan Shinya Yamanakan kehittämään iPS-teknologiaan.

Riikka Lund tutkii kantasoluja Turun yliopiston Biotekniikan laboratoriossa Turku Science Parkin BioCityssä.

– Oli hienoa saada tällainen tunnustus. Palkinto tuli täydellisenä yllätyksenä, sillä sen saaja valittiin ulkopuolisen ehdotuksen perusteella. Meillä ei ollut siitä mitään tietoa, Lund kertoo iloisena.

iPS-soluteknologia mahdollistaa henkilökohtaisten kantasolumallien käyttämisen, jota voi hyödyntää esimerkiksi sen tutkimiseen, miten jokin lääke voisi soveltua henkilölle ja tulevaisuudessa sairauksien syntymekanismien ja sitä kautta hoitomenetelmien tutkimiseen.

Lundin mukaan henkilön omien kantasolujen käyttäminen poistaa eettiset ongelmat, jotka liittyvät alkiokantasolujen käyttöön. Alkiokantasolujen tutkimuskäyttö on aiheuttanut vastustusta, koska linjojen tuottamisessa tuhotaan elämän alkua, vaikka soluja saadaan hedelmöityshoidoista yli jääneistä soluista, jotka muuten hävitettäisiin. Ruotsissa on myös onnistuttu kehittämään menetelmä, jossa alkio säilyy hengissä.

Nopeaa kehitystä eri puolilla maailmaa

– Kantasolujen hyödyntämisessä on valtavasti mahdollisuuksia ja ala kehittyy todella nopeasti. Pelkästään kehityksen seuraaminen vie paljon aikaa, kun uusia julkaisuja tulee jatkuvasti. Kantasolujen ohjattua erilaistamista ei vielä hallita kovin hyvin, pisimmällä ollaan hermosolujen erilaistamisessa. Aikuisen kantasoluista on pystytty rakentamaan henkitorvi ja sokeuden hoidossa on jo päästy kliiniseen vaiheeseen, Lund kertoo.

Kantasolututkimus on maailmanlaajuisestikin uutta. Ensimmäiset viljelmän ihmisen kantasoluilla kehitti vuonna 1998 USA:ssa, Wisconsissa James Thomson, joka on myös kehittänyt viljelymetodeja.  Ruotsissa Outi Hovatan ryhmä on ollut eturintamassa valmistamassa useita alkiokantasolulinjoja. Kantasolututkimus on ollut suuri edistysaskel esimerkiksi neurodegeneratiivisten sairauksien mekanismien tutkimiseen elävillä ihmisen soluilla, sillä aiemmin tutkimus on rajoittunut kuvantamismenetelmiin ja patologiseen tutkimukseen.   

Millennium -palkinnon lisäksi myös lääketieteen Nobelin vuonna 2012 saanutta iPS-soluteknologiaa toteutetaan nyt jo monessa maassa. Japanissa siihen on panostettu paljon ja myös USA:ssa ja Euroopassa tutkimuksia on käynnissä. Isossa-Britanniassa aivoinfarktin tutkimus, jossa käytetään alun perin sikiöstä eristettyjä hermokantasoluja, on jo edennyt kliiniseen vaiheeseen.

Suomessa kantasolututkimus kaipaa rahoitusta

Suomessa kantasolututkimus on suhteellisen uutta, ja siihen on Riikka Lundin mukaan ollut vaikeaa saada rahoitusta, joten olisi hyvä, jos palkinnon tuoma julkisuus toisi lisää resursseja kantasolualan tutkimukseen.

Turun yliopiston Biotekniikan laboratoriossa Riikka Lund toimii Suomen Mikrosiru- ja Sekvensointikeskuksen laboratorion johtajana ja johtaa kantasolututkimusryhmää professori Riitta Lahesmaan kanssa.

– Minulla on kantasolututkimuksessa kaksi päätavoitetta. Ensimmäinen on, että opimme hyödyntämään kantasoluja turvallisesti. Niiden viljeleminen on erittäin vaativaa, sillä niissä tapahtuu hyvin nopeasti muutoksia, jotka on huomattava ajoissa, sillä muutokset tuovat mukanaan syöpäriskin. Toinen tavoite on hyödyntää iPS-teknologiaa sairauksien mallintamisessa, Lund kertoo.

Riikka Lund palkittiin Tekniikan Akatemian Millennium Distinction Awards- tunnustuspalkinnolla 2013.

Mikrosiru- ja Sekvensointikeskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää uusimpia tekniikoita genomin ja sen säätelyn tutkimiseen. Käynnissä on monia eri projekteja, joissa hyödynnetään näitä uusimpia tekniikoita eri sairauksien tutkimuksessa, kuten Alzheimerin tauti, 1-tyypin diabetes ja astma. Alzheimerin taudissa yhteistyötä tehdään Juha Rinteen, diabeteksessä Riitta Lahesmaan ja Mikael Knipin sekä astmassa Tuomas Jartin ryhmien kanssa.

– Tutkimukseni pääpaino on Alzheimerin taudissa. Tutkimus on vielä alkuvaiheessa, mutta toivon, että viiden vuoden kuluttua meillä olisi jo koossa merkittäviä tuloksia, Riikka Lund sanoo.

Kantasoluviljely vaatii jatkuvaa seurantaa

Kantasoluviljelyjen hoitaminen on täysipäiväistä työtä. Biotekniikan laboratoriossa siihen on harjaantunut useampia ihmisiä ja jaettu työvuorot, mutta vieraillessaan tutkijana Sheffieldissä Riikka Lund joutui puolentoista vuoden ajan työskentelemään 12–16 tuntia päivässä ilman vapaapäiviä.

– Se oli raskasta, sillä lapset olivat Englannissa vain puoli vuotta ja heitä oli kova ikävä, vaikka perhe vieraili siellä kuukausittain. Toisaalta sain todella keskittyä tutkimukseen ja se oli todella antoisaa, sillä olen aina halunnut nimenomaan tutkijaksi. Koska kantasoluviljelmiä pitää seurata niin tiiviisti, niihin myös tavallaan kiintyy. Ne ovat vähän kuin omia lapsia, Lund sanoo hymyillen. 

Suomessa työ seuraa usein myös kotiin, sillä kiireinen tutkija ei ehdi tehdä kaikkea työpäivän aikana. Pienten koululaisten äidin on kuitenkin riennettävä kotiin ajoissa, varsinkin, jos aviomies sattuu olemaan työmatkalla. Perhe on viihtynyt hyvin Naantalissa, jonne rakennettiin omakotitalo vuosi sitten Metsäluikkion rauhalliselle alueelle.

– Naantali on pieni, mukava paikka asua. Siellä voi harrastaa monenlaista ja luonto on lähellä, Riikka Lund sanoo.


Riikka Lund

• s. 1974 Hämeenlinnassa
• FM Turun yliopisto 2001 (genetiikka)
• FT Turun yliopisto 2004, väitös immuunipuolustuksen kehittymisestä
• Vieraileva tutkija Sheffieldin yliopiston kantasolututkimuskeskuksessa2007-2008
• Turun yliopiston Biotekniikan keskuksessa:
     - Suomen Mikrosiru- ja Sekvensointikeskuksen laboratorion johtaja
     - Kantasolututkimusryhmän vetäjä professori Riitta Lahesmaan kanssa
• Asuu Naantalin Metsäluikkiossa
• Perhe: aviomies ja kaksi lasta (9- ja 7 -vuotiaat)
• Harrastukset: työt, perhe, pianonsoitto, lenkkeily ja sukututkimus

• Palkittiin Tekniikan Akatemian Millennium 2013 iPS-soluteknologiaan liittyvästä kantasolututkimuksesta. iPS- teknologian uranuurtaja, japanilainen kantasolututkija Shinya Yamanaka palkittiin Nobelin lääketieteen palkinnolla 2012 yhdessä englantilaisen John Gurdonin kanssa. He ovat tutkineet solujen kehittymistä ja erityisesti sitä, kuinka erilaistuneet solut voidaan ohjelmoida uudelleen kantasoluiksi. Yamanaka sai myös Millennium -teknologiapalkinnon 2012

TEKSTI JA KUVAT: Anne Kortela