9.6. 2014 Kuukauden kasvo

Samu Vuorela – projektipäällikkö ja urheileva maanviljelijä

SensiLAB-hanke tähtää etenkin meriteollisuuden alalla kertyneen turkulaisen osaamisen jalostamiseen käytettäväksi uusilla teollisuudenaloilla. Projektipäällikkö Samu Vuorela on tämän Turku Science Park Oy:n ja Turun yliopiston Technology Research Center -yksikön (TRC) yhteistyön vauhdikas puuhamies.

Samu Vuorela SensiLABin lämpökameran ikuistamana.

SensiLAB on kehitysalusta ja innovaatiopalvelu, jossa tutkimuslaitokset ja yritykset tekevät yhteistyötä tuotekehityksen ja rahoituksen edistämiseksi. Koneteknologiakeskus Turku Oy:n suojissa toimivassa SensiLABissa testitiloja tai -laitteita tarvitsevat yritykset voivat käyttää tehokasta laskentayksikköä ja muita tuotteiden ja palvelujen kehittämistä helpottavia erikoislaitteita. Käytettävissä on esimerkiksi materiaalien työstökoneita, 3D-tulostimia, lämpökamera ja muita sellaisia välineitä, joiden hankkiminen ei yleensä ole mielekästä ja taloudellisesti mahdollista yksittäisten prototyyppien ja tuoteinnovaatioiden valmistamiseksi.

Innovaatiopalvelussa apuaan teknillisiin ja kaupallisiin kysymyksiin tarjoavat teknologioiden hyödyntämiseen vihkiytyneet asiantuntijat. Yksi heistä on SensiLABin projektipäällikkö Samu Vuorela. Hänen vastuullaan ovat uusien tuotekehityshankkeiden valmisteluun liittyvät tehtävät.

- Työpäiväni muodostuvat paljolti kokouksista ja tapaamisista. Hankkeiden edettyä valmisteluvaiheeseen syvennyn hakemusten kirjoittamiseen, Vuorela kertoo.

- Tässä työssä on tärkeää tuntea alueen ja alan yritystoimijoita, jotta löytää oikeat yritykset ja tunnistaa niissä oleviin tarpeisiin sopivat ratkaisut. On kuitenkin muistettava, että yliopiston toiminnassa on säilytettävä myös tutkimusnäkökulma, vaikka täällä SensiLABin tiloissa ei mitään perustutkimusta tehdäkään.

Kilpailu hankerahasta kiristynyt

SensiLABin kaksivuotista starttihanketta on jäljellä runsas puoli vuotta. Tähän mennessä on luotu toimintamalli ja kehitetty laboratorion toimintaa sekä luotu yhteistyöverkostoja. Yritysverkostossa keskusteluja pidemmälle on edetty tähän mennessä parinkymmenen yrityksen kanssa.

- Esimerkkeinä yritysyhteistyöstä voisin mainita suunnittelutoimistot, jotka voivat nopeuttaa prosessejaan esimerkiksi 3D-skannausta hyödyntämällä. Meillä on myös laaja-alaista osaamista rahoituskanavista, jotka edistävät tutkimuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä, Vuorela sanoo.   

Vuorelan mukaan hankevalmistelurahasta käytävä kilpailu on monin paikoin kiristynyt äärimmäisen kovaksi. Perinteiset Tekes-rahoitukset edellyttävät yrityksiltä aiempaa enemmän omaa rahoitusta ja kilpailun kasvaessa hankevalmistelun vaatimukset ovat nousseet rajusti.

- Suora yritysrahoitus on nykytilanteessa haastavaa, vaikkakin yleinen tilanne on parantumaan päin. Uudet rahoitusmuodot, esimerkiksi Tekesin strategiset tutkimusavaukset, ovat rahoitusinstrumentteina vielä hieman epäselviä. Lisäksi valtakunnallinen INKA-ohjelma tuo oman lisämausteensa julkisen rahoituksen kenttään.

Yksi SensiLABia sen sidosryhmille tunnetuksi tehnyt toiminnan muoto on ollut Toy Thursday -konsepti. Kaikille avoimissa tilaisuuksissa on esitelty palveluja ja etenkin niitä laitteita ja koneita, joita yritysten on mahdollista SensiLABin laboratoriossa käyttää.

Opiskeluja, urheilua ja musiikkia

Samu Vuorela on vielä reilusti alle kolmekymppinen, mutta ehtinyt jo paljon. Diplomi-insinööriksi hän on valmistunut Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta tietotekniikan, tietoliikennetekniikan ja mikroelektroniikan koulutusohjelmasta. Vuoden kuluessa hän toivoo koossa olevan myös kauppatieteiden maisterin opinnot. Tietojärjestelmätiede ja johtaminen ovat hänen pääaineitaan.

SensiLABissa hyödynnetään mm. 3D-tulostusta.

Kiinnostus koneisiin ja laitteisiin lienee Vuorelalle myös verenperintöä. Isän äidin veli Aimo Pere oli koneenpiirustuksen suomalaisia uranuurtajia. Vaikka tekniikka kiinnosti Samua pienestä pitäen, eivät sen opinnot olleet hänelle itsestäänselvyys.  

- Nuorempana keskityin lähinnä urheiluun sekä tietotekniikkaan ja pyrin välttämään opiskeluja. Myös musiikki on ollut tärkeä kiinnostuksen kohteeni.  Olen soittanut klarinettia ala-asteikäisestä lähtien ja varusmiespalveluksen suoritin laivaston soittokunnassa Pansiossa. Nykyisin musiikkiharrastukseni elää lähinnä sen kuuntelussa, soittaminen on kokonaisvaltaista kiinnostusta vaativaa sekä tarvitsee aikaa ja oikean mielentilan.

Jos ei musiikista koskaan tullut Vuorelalle ammattia, ei sitä näyttäisi tällä hetkellä tulevan tutkimuksestakaan.

- Olen perusluonteeltani kevyesti kärsimätön ja inhoan odottelua, aina pitäisi päästä tekemään. Nykyisessä, SensiLABin hankevalmisteluun keskittyvässä työssäni pystyn hyödyntämään vahvuuksiani – sinnikkyyttä, venymistä ja tulosorientoituneisuutta.

- Mikäli eteen tulee pragmaattinen ja kiinnostava tutkimusaihe, pitkäjänteisyyttä tutkimuksen tekemiseen varmasti löytyy.

Maataloustöitä Raisiossa

Jos töistä jää ylimääräistä energiaa, niin sitä Vuorela voi purkaa urheiluharrastusten lisäksi Raisiossa sijaitsevalla maatilalla. Vuorelalle maatila toimii terapiamaisena haastavan arkityön vastapainona.

- Vaikkei tilanpito jatkuisikaan, toivon etteivät rakennukset jää tyhjilleen. On mahdollista, että jonain päivänä löydän itseni asumasta sieltä. Maatalouden kannattavuuden näkökulmasta tilanne on kuitenkin niin haastava, että nykyisestä päivätyöstä luopuminen ja keskittyminen maanviljelyyn ei olisi helppo päätös.

Työltä ja maanviljelykseltä jää kuitenkin edelleen aikaa myös urheilulle.

- Tennistä pelaan edelleen paljon, myös salibandya talvella ja jalkapalloa kesällä. Koska Kupittaalla, Turku Science Parkin alueella urheiluharrastuksille on hyvät mahdollisuudet, voin mennä työpäivän päätteeksi pelaamaan tai kuntosalille ja saatan sen jälkeen vielä palata hetkeksi töiden ääreen, Samu Vuorela kertoo.


Samu Vuorela

  • syntynyt Raisiossa 1987
  • ylioppilas Raision lukiosta 2006
  • varusmiespalvelus Laivaston soittokunnassa
  • DI Turun yliopistosta 2012, opiskelee KTM-tutkintoa
  • Työskentelee Turku Science Park Oy:n ja Turun yliopiston Technology Research Center -yksikön yhteisen SensiLAB-hankkeen projektipäällikkönä