21.8. 2014 BioTurku®

Turun Biotekniikan keskus 25 vuotta

Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisen Turun Biotekniikan keskuksen perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 25 vuotta. Voimavarat yhdistämällä syntyi vuonna 1991 huippuluokan välineet tarjoava työkalupakki turkulaisen huippututkimuksen hyväksi.

Professorit Jyrki Heino ja Riitta Lahesmaa sekä juhlasymposiumin luennoitsijaksi saapunut nobelisti, Stanfordin yliopiston professori Andrew Fire (keskellä).

Turkulaisen bio-osaamisen menestys ei ole syntynyt sattumalta. Yksi merkittävistä vaikuttajista on Turun Biotekniikan keskus, jonka Turun yliopisto ja Åbo Akademi 25 vuotta sitten päättivät perustaa. Se on tarjonnut tutkijoille uudet, modernit välineet, jotka ovat taanneet korkeakoulujen kilpailukyvyn kansainvälisessä tutkimuksessa.

- Koko genomin tutkimiseen tarvittavia työkaluja on Biotekniikan Keskuksen ansiosta kyetty hankkimaan, vaikka ne ovat kalliita ja uusiutuvat nopeasti. Keskuksen tutkijat ovat tehneet useita merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja erityisesti syöpätutkimuksen, immunologian, neurotieteiden ja kantasolututkimuksen alueella, kertoo Biotekniikan keskuksen johtaja, professori Riitta Lahesmaa.

Turun menestyksekäs yhteistyömalli onkin laajentunut jo koko Suomen kattavaksi. Biokeskus Suomi yhdistää biolääketieteellistä tutkimusta tekevät yliopistot, jolloin päällekkäistä infrastruktuuria ei hankita, vaan sama huippulaite voi palvella kaikkia.

Turussa on suhteellisen pienillä resursseilla onnistuttu hyvin. Uusia innovaatioita kertyy ja niiden ympärille syntyy uusia yrityksiä. Turku Science Parkissa toimivan Turun Biotekniikan keskuksen vuosibudjetti on noin 10 miljoonaa euroa.

- Rahoituksesta noin neljännes tulee yliopistoilta lopun ollessa ulkopuolista, kilpailtua rahoitusta. Suomen Akatemia, säätiöt ja EU ovat merkittäviä ulkopuolisen rahoituksen lähteitä.

Epigenomiikka juhlasymposiumin aiheena

Biotekniikan keskuksen vuosittaisissa symposiumeissa aiheet ovat perinteisesti ajankohtaisia. Niin myös tänä vuonna. Epigenomiikkaan keskittyvässä juhlaseminaarissa kuullaan huippututkijoiden tutkimustuloksista, jotka avaavat ympäristötekijöiden vaikutusta geenien toimintaan ja sairauksien syntyyn.

Epigenetiikka on melko uusi tutkimusalue.

- Aiemmin uskottiin, että genomista vain muutama prosentti on hyödyllistä ja aktiivista, mutta nyt tiedetään, että valtaosa DNA:sta osallistuu säätelyjärjestelmiin ja, että geenien organisoitumisella on merkitystä. Tämä on merkinnyt tutkimuksen kannalta vallankumousta, Riitta Lahesmaa kertoo.

Esimerkiksi ympäristö- ja ravintotekijöiden vaikusta perimään voidaan nyt selvittää. Paljon on tutkittu mm. äidin raskausaikaisen ravitsemuksen vaikutusta sikiöön ja lapsen perimään sekä sitä kautta lapsen sairastumiseen.

Symposiumin yhteydessä pidettävä posterinäyttely esittelee yli sadan biotieteellisen tutkimuksen saavutuksia. Kaupallisessa näyttelyssä mukana on toistakymmentä näytteilleasettajaa.

- Epigenomiikka auttaa ymmärtämään sairauksien syntymekanismeja, mutta vasta myöhemmin nähdään, pystyykö hoitomekanismeihin vaikuttamaan, sanoo Nobelilla vuonna 2006 palkittu Stanfordin yliopiston professori Andrew Fire, joka puhuu juhlasymposiumissa.

Professori Jyrki Heino vertaa DNA:n muokkaamista ja geenien aktiivisuuteen vaikuttamista kirjan lukemiseen.

- Nyt sen lukemista voidaan säädellä ja määrätä, mitkä sivut siitä halutaan avata.