6.2. 2015 Kuukauden kasvo

Anne Marjamäki etsii tutkimusinnovaatioita

Turun yliopistossa syntyvän tutkimustiedon hyödyntämistä liiketoiminnaksi vauhditetaan Innovaatiopalvelut -yksikön avulla. Tavoitteena on löytää arvioitavaksi sata uutta innovaatioaihiota vuosittain, ja aika lähelle on jo parissa vuodessa päästy.

Turun yliopistossa tehdään paljon tutkimusta, josta osaa voisi hyödyntää myös kaupallisesti. Tutkijat ovat kuitenkin usein niin sisällä omassa tutkimuksessaan, etteivät helposti tule ajatelleeksi liiketoiminnan mahdollisuutta. Sen sijaan uudet tieteelliset löydökset halutaan julkaista. Juuri tähän väliin Innovaatiopalvelujen liiketoiminnan kehittämispäällikkö Anne Marjamäki pyrkii iskemään kiilaa.

– Jos innovaatio on mahdollista suojata, suojaaminen on käynnistettävä ennen tiedon julkaisemista. Siksi meidän pitäisi saada tutkijat miettimään asiaa tarpeeksi ajoissa. Innovaatio voi syntyä millä tahansa tieteen alalla. Pyrimme tunnistamaan innovaatioaihioita, ja olemme luoneet systemaattisen prosessin niiden edistämiseksi. Teemme yhteistyötä myös Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun, sekä Turku Science Parkin ja yrityshautomoiden kanssa, ja pyrimme luomaan saumattoman ketjun innovaatioiden edistämiseksi, Anne Marjamäki selittää.

Rohkaisua tutkijoille

Innovaatiopalveluiden 7-henkinen organisaatio auttaa tutkijoita käytännön asioissa, kuten alustavassa kaupallistamisen selvittämisessä, markkina-analyyseissä, patentointimahdollisuuksien kartoittamisessa, toiminnanvapauden selvittämisessä, rahoitushakemusten laadinnassa (Tekesin Tutl-rahoitus) sekä sopimusjuridiikassa. Yksi vaihtoehto innovaation edistämisessä on start up -yrityksen perustaminen. Mikäli yritys perustetaan, se voi edetä esimerkiksi yrityskiihdyttämön ja -hautomoiden kautta.

– Kaiken kaikkiaan näkymät ovat hyvät, ja kahden ensimmäisen vuoden aikana olemme saaneet esiin 80–90 innovaatioideaa vuodessa. Tekesin Tutl-rahoitus hakemuksista on toistaiseksi saatu läpi kymmenen, ja parhaillaankin on hakukierros käynnissä. Eniten tekemistä on tutkijoiden proaktiivisen toiminnan edistämisessä, siksi päiväni kuluvatkin usein ympäri yliopistoa kiertäen kertomassa toiminnastamme. Haluan rohkaista ihmisiä ottamaan yhteyttä kaikissa innovaatioihin liittyvissä asioissa, Marjamäki kertoo.

Lisäksi innovaatiopalvelut pyrkii verkostoitumaan ja edistämään yhteistyötä muiden tutkimuskumppaneiden kanssa.

Mikään yliopiston tutkimusala ei ole noussut erityisesti innovaatioiden kärkeen, vaan niitä syntyy hyvin erilaisista lähtökohdista. Innovaatio voi liittyä yhtä hyvin lääketieteeseen kuin psykologiaan tai kasvatustieteeseen.  Kehitteillä on esimerkiksi biomarkkereihin perustuva pikamääritys, jolla diagnosoidaan munasarjasyöpää.

Pisimmälle Tutl-hankkeista on edennyt Kiva koulu -konsepti, jota jo viedään ulkomaille.  Viime keväänä yhtiöitettiin kliinisiin lääketutkimuksiin erikoistunut yliopiston yksikkö CRST Oy (Clinical Research Services Turku). Koulutusvientiaihoiden liiketoimintaa tehostamaan perustettiin kolmen (Turku, Tampere, Itä-Suomi) yliopiston yhteinen yritys Finland University Oy sekä erityisesti hammaslääketieteen koulutusvientiin keskittyvä, Nordic Institute of Dental Education Oy.

Vastuulla yliopiston IPR-salkku

– Koulutuksessa on valtavasti bisnesmahdollisuuksia, ja suunnitteilla on esimerkiksi englanninkielisiä maisteriohjelmia. Markkinoista 98 prosenttia on kuitenkin tutkintokoulutusta, joten lainsäädännöstä johtuen pystymme toistaiseksi kilpailemaan vain lopuista kahden prosentin markkinoista, eli lähinnä täydennyskoulutuksesta. Koulutusviennissä yhteistyötä tehdään Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa skaalaedun saamiseksi, Marjamäki selittää.

Innovaatioiden edistämisen lisäksi Innovaatiopalvelut yksikkö hoitaa yliopiston IPR-salkkua.  IPR-salkussa on paljon suojattuja keksintöjä luonnontieteiden, lääketieteen ja diagnostiikan aloilta. Salkkua voidaan hyödyntää kaupallisesti myymällä tai lisensoimalla käyttöoikeuksia. Tässä on paljon yhtymäkohtia Anne Marjamäen aikaisempiin työtehtäviin, sillä hän opiskeli alun perin biokemiaa, väitteli myöhemmin tohtoriksi farmakologiasta, ja työskenteli lääketutkimuksen parissa sekä yliopistolla että Biotie Therapies -yhtiössä.     

– Siitä on ollut apua nykyisessä työssäni, sillä sopimustekstit ovat hyvinkin tuttuja, ja on helppo nähdä sekä tutkijan että yritystoiminnan puoli uuden kehittämisessä.

Innovaatioliiketoiminnan kehittäjän päivät yliopistolla ovat hektisiä. Päivät täyttyvät palavereista ja tapaamisista, ja jostain pitäisi nipistää aikaa myös oman työn pitkäjänteiseen suunnitteluun. Vastapainoa työlle tuo perhe, ja perheen yhteinen harrastus, koripallo, joka saa unohtamaan työasiat. Anne Marjamäen lapsuuden perheessä kaikki ovat olleet lajin parissa pelaajina, valmentajina tai aktiivisina seuratyöntekijöinä.

– Omille lapsillenikin laji on tainnut pahasti tulla geeneissä, sillä molemmat poikani pelaavat koripalloa, vaikka ovat kokeilleet monia muitakin urheilulajeja, hän nauraa.

Vapaa-ajat koripalloilijoiden huoltojoukoissa

Äitinä hän on päässyt huoltojoukkoihin, ja toimii tällä hetkellä B-junioreissa pelaavan, nuoremman poikansa joukkueen johtajana Ura Basket -seurassa Kaarinassa. Joukkue pelaa SM-sarjassa.

– Olen tavallaan ”jäänyt luokalle”, kun olen edelleen B-junnuissa, vaikka vanhempi poika on siirtynyt jo A-junioreihin. Harjoituksiin huristetaan kotoa Littoisista Hovirinnan kouluun ja kotipeleihin monitoimitaloon. Joka toinen viikonloppu reissataan bussilla vieraspeleihin, joita on välillä jopa Kotkassa. Useimmiten matkat painottuvat onneksi Helsingin suuntaan. 

Urheilijapoikien huoltaminen tietää kotonakin tehokkuutta; runsasta pyykkiä ja ruoanlaittoa. Toisaalta se tuo mukavaa yhteistä tekemistä sekä poikien, että toisten äitien kanssa.

– 17 reippaan nuoren miehen joukossa innovaatiot kyllä kukoistavat. He ovat todella kekseliäitä! Ja on mukavaa seurata heidän kehitystään. Äitien kesken harrastamme yhdessä vesijuoksua ja käymme joskus vesijumpassakin.  Ainoa oma harrastukseni on sulkapallo, jota pelaan perjantai-iltaisin. Sitä odotan aina innolla, Anne Marjamäki sanoo.

Työmatka yliopistolle hujahtaa 11 minuutissa, jos vihreät valot ovat suotuisat. Äidin kyydissä vanhempi poika pääsee Kerttulin urheilulukioon.


Teksti ja kuvat: Anne Kortela

Anne Marjamäki

  • Syntynyt Forssassa 1964
  • Asuu perheineen Kaarinassa, Littoisissa
  • Liiketoiminnan kehittämispäällikkö, Turun yliopisto  1.11.2012-

Koulutus:

1989 FK, Turun yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, biokemia
1994 FT, Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, farmakologia ja kliininen farmakologia
2002 Dosentti, Turun yliopisto, molekyylifarmakologia

Työura:

2012– Turun yliopisto, innovaatiopalvelujen liiketoiminnan kehittämispäällikkö
2000–2012 Biotie Therapies Oyj, tutkimuksen esimies- ja johtotehtävissä
2000 Juvantia Pharma, molekyylifarmakologian esimies
1999–2000 CRST, medical writer
1996–2000 Turun yliopisto, erikoistutkija (farmakologia ja kliininen farmakologia)
1995–1996 Medical University of South Carolina, Charleston, USA, post doc -tutkija
1992–1995 Turun yliopisto, erilaisia tutkimusvakansseja   

Asiantuntija- ja luottamustehtäviä useissa tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisorganisaatioiden johto- ja ohjausryhmissä