27.2. 2015 Blogi

Avoimuudesta innovaatioihin

”Mikäli viranomainen tai muu toimija ei ymmärrä hallitsemansa tiedon hyödyllisyyttä isommassa kuvassa eikä halua avata jo oletusarvoisesti julkista aineistoaan, ehkäisee tämä tehokkaasti innovaatiotoiminnan omassa ympäristössään”, muistuttaa avoimen datan parissa Turku Science Parkissa työskentelevä Kalle Luhtinen.

Tekemisen avoimuuden ja läpinäkyvyyden puolesta toitotetaan medioissa, eikä se pääsääntöisesti ole huono asia ollenkaan. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu, että suomalainen haluaa tietää mihin suomalaisen maksama veromarkka päätyy, ja kyllä se suomalaiselle lopulta kerrotaankin.

On selvää, että yrityssalaisuuksia, terveydenhuollon yksilöiviä sairauskertomuksia tai henkilöiden paikkatietoja ei sovi julkistaa mielivaltaisesti, vaan ne pyritään pitämään pikemminkin salassa. On kuitenkin eri asia havainnollistaa reaaliajassa vaikkapa influenssatapausten levinneisyyttä tai kuvata liikennevirran keskimääräinen etenemisnopeus paikasta A paikkaan B tiettynä kellonaikana.

Avointa dataa oikeassa muodossa

Vaikka tietoa on ympärillämme ja saatavillamme tolkuttomat määrät, täytyy sitä pystyä hallitsemaan, säilyttämään ja jakamaan määrämuotoisesti, jotta sen jatkojalostus uusien palveluiden raaka-aineeksi on mahdollista ja mielekästä. Jotta esimerkiksi kaupungin päätöksenteosta, terveydenhuollosta tai kuntalaisten liikkumisesta syntyvät tiedot saadaan talteen hyödynnettävässä muodossa, täytyy ensiksi rakentaa toimivat järjestelmät ja menetelmät. Lisäksi tutkittaviin kohteisiin (esimerkiksi linja-autoihin) tai niiden yhteyteen täytyy joissakin tapauksissa asentaa erilaisia antureita ja kameroita, mikä aiheuttaa aina vähintään jonkinasteista vastustusta. Vastustus liittyy useimmiten pelkoon yksityisyyden menettämisestä ja henkilökohtaisten asioiden paljastumisesta. Oikein käsiteltynä ja esitettynä avoin data ei kuitenkaan ole millään tavalla ristiriidassa näiden kanssa.

Uusien, tietoon perustuvien palveluiden ja sovellusten kehittämisen tarkoituksena on helpottaa ja rikastuttaa jokapäiväistä elämäämme (kuntalaisen näkökulma). Toisaalta haluamme myös oppia ymmärtämään pidemmällä tähtäimellä, kuinka jokin tauti leviää tai miksi tieosuus ei vedä (kunnallinen tai yhteiskunnallinen näkökulma). Yrityksille ja sovelluskehittäjille erinäiset data-aineistot toimivat puolestaan raaka-aineena uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi, mikä pilkottuna tarkoittaa uusia tuotteita, myytyjä sovelluksia ja lisääntyneitä asiakassuhteita (liiketaloudellinen näkökulma).

Tieto avaa ovet innovaatioille

Avoimen tiedon ideologiaan kuuluu, että tieto on helposti saatavilla (internetissä), maksutonta sekä vapaasti muokattavissa ja käytettävissä. Kun nämä ehdot täyttyvät, on yrityksille ja kehittäjille annettu vapaat kädet tiedon hyödyntämiselle ja uuden luomiselle. On tärkeä ymmärtää, että mikäli viranomainen tai muu toimija ei ymmärrä hallitsemansa tiedon hyödyllisyyttä isommassa kuvassa eikä halua avata jo oletusarvoisesti julkista aineistoaan, ehkäisee tämä tehokkaasti innovaatiotoiminnan omassa ympäristössään.

Teknisessä mielessä tiedon avaamiselle ei ole esteitä, mutta henkisen puolen kanssa on vielä paljon työstettävää. Kun hahmottaa kokonaiskuvan ja ymmärtää mitä kaikkea avoin toimintamalli mahdollistaa, on hyvin vaikea perustella miksi jatkossa ei toimittaisi sen mukaisesti.

Sen ei pitäisi olla keneltäkään pois, että voin tarkastaa älypuhelimestani onko juna tai lähiliikenteen bussi myöhässä tai millä rannalla on lämpimin uimavesi.

Kalle Luhtinen
Kirjoittaja työskentelee Turku Science Park Oy:ssä ja vauhdittaa avoimen datan hyödyntämistä Turun seudun yritysten liiketoiminnassa. Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteinen avoimen datan hyödyntämiseen tähtäävä hanke (Kuutoskaupunkien avoin data) käynnistyi joulukuussa.