21.5. 2015 Kuukauden kasvo

Ion Petrelle digitaalinen murros on mahdollisuus

TUCSin johtaja Ion Petre haluaa suunnata yliopistojen yhteistyön painopisteen voimakkaasti digitaalisen murroksen tuomiin mahdollisuuksiin. Siinä tarvitaan uutta ajattelua, eri alojen yhteistyötä ja erittäin paljon luovuutta – sekä nopeutta.

Ion Petre on sekä Åbo Akademin tietojenkäsittelytieteen professori että Turun yliopistojen yhteistyöelimen, TUCSin (Turku Center for Computer Science) johtaja ja entinen Suomen Akatemian tutkija. Hänen näkemyksensä mukaan työpaikkojen siirtyminen pois Suomesta tulee jatkumaan. Se on väistämätöntä ja tulee laajenemaan rutiinityöstä vaativampaan työhön.

– Digitaalinen murros on hiljainen vallankumous, joka etenee nopeasti. Tietojenkäsittelyn uudet mahdollisuudet mullistavat sekä työelämää että opetusta. Kaikki muuttuu nopeasti, sillä koko ajan syntyy uusia tapoja tehdä asioita. Nyt on tärkeää huomata, että Suomen etuoikeutettu asema korkean osaamisen maana ei ole itsestään selvä, vaan osaaminen kehittyy nopeasti myös kehittyvissä maissa, hän toteaa.

Uudet mahdollisuudet löydettävä

Tiedon jakaminen internetin kautta on litistänyt maailmaa mahdollistamalla pääsyn tietoon. Esimerkiksi Harvardin yliopiston verkkokursseja voi seurata missä päin maailmaa tahansa, joten esimerkiksi intialaiset ja nepalilaisetkin voivat opiskella yhtä hyvin kuin länsimaalaiset.

– Suomen on löydettävä tietojenkäsittelyn kehittymisestä syntyvät mahdollisuudet synnyttää uutta liiketoimintaa, muuten on vaarana jäädä marginaaliin. Myös TUCSin toimintatapoja on kehitettävä ja yhteistyötä eri tieteenalojen välillä lisättävä edelleen, uusi strategia on parhaillaan suunnitteilla. Lisäksi yliopisto-opetusta on kehitettävä, Petre sanoo.

Hänen näkemyksensä mukaan Suomen vahvuuksia ovat luovuus ja verkostoituminen, joita kannattaa edelleen vahvistaa. Turun etu on lisäksi yliopistojen käytännössä yhteinen kampusalue.

– Ajattelen, että opiskelijoille ainoa tärkeä asia ei ole opetuksen sisältö, jonka voi omaksua vaikka Harvardin verkkokurssilta. Erittäin tärkeää on myös tutustua toisiin opiskelijoihin ja luoda itselleen koko uran kestävä verkosto, joka syntyy yliopiston kautta. Korostan myös opiskelijoille, että heidän pitää olla vastaanottavaisia uusille tavoille toimia, sillä kukaan ei tiedä millainen maailma on 50 vuoden kuluttua.

Esimerkiksi tekoälyä on tutkittu jo 40 vuotta ja edetty pitkälle. Tietojärjestelmät pystyvät oppimaan ihmisen tapoja toimia. Sovelluksia näkee vaikkapa verkkokaupoissa, joissa aiempien ostosten perusteella annetaan jopa pelottavan oikeaan osuvia suosituksia uusista ostoksista.

Matematiikan ja tietojenkäsittelyn lumo

Ion Petre tuli Romaniasta Suomeen ja Turun yliopiston tohtorikoulutukseen 18 vuotta sitten, sillä hän halusi päästä huippuopetukseen. Turkulaisyliopiston professorien joukosta hän löysi tutun nimen, Arto Salomaa, jonka kirjoittamia oppikirjoja oli käytetty Bukarestin yliopistossa.

– Olin jo huippuyliopistossa, joten sen takia ei tarvinnut tulla, mutta minua kiinnosti erityisesti matematiikan ja tietojenkäsittelyn yhdistäminen, jota Salomaa oli tutkinut. Hän oli myös TUCSin perustajia ja on nykyisin elinikäinen akateemikko, joita voi olla vain 12 kerrallaan Suomessa.    

Petren yliopistoura eteni viiden vuoden jaksoissa ensin väitöstutkimuksen parissa Turun yliopistossa, sitten Åbo Akademissa ja Suomen Akatemiassa. Nykyisin hän on sekä Åbo Akademin tietojenkäsittelytieteen professori että TUCSin johtaja.

– Työni jakaantuu kolmeen alueeseen: opetukseen, tutkimukseen ja hallintoon, joten työtä on paljon. Tutkimuksemme on eri tieteiden välistä yhteistyötä, eikä hallinnollinen puoli ole aina helppo, mutta rajoja pitäisi häivyttää, koska eri tieteet hyödyttävät paljon toisiaan ja tietojenkäsittely on mukana kaikessa, Petre sanoo.

Tietotekniikka voi esimerkiksi helpottaa lääketutkimusta valtavien tietomassojen analysoinnissa supertietokoneiden avulla. Siitä on hyötyä vaikkapa harvinaisten sairauksien hoidossa, kun eri maiden tutkimustietoja pystytään yhdistämään ja käsittelemään nopeasti. Tietojenkäsittelytiede voi oppia esimerkiksi biologiasta solujen mekanismeista ja eri solujen yhteistoiminnasta ja hyödyntää sitä tietojenkäsittelymekanismien suunnittelussa.

Suomen kieli haltuun

Ion Petre asuu perheineen Turussa Yli-Maariassa itselleen rakennuttamassaan omakotitalossa, joka valmistui ennätysvauhtia, yhdeksässä kuukaudessa.

– Olen taloon hyvin tyytyväinen, kaikki onnistui hyvin; talo, autotalli ja varasto. Teetin kaiken ammattimiehillä, eikä muuta vaihtoehtoa olisi ollutkaan, koska en tunne ketään talonrakentajia.  Opin kyllä suomea hyvin rakentamisen aikana, sillä työmiesten kanssa ei pärjännyt englannilla. Voin suositella rakentamaan talon, jos haluaa oppia suomea!

Professorin tärkein harrastus on oma perhe. Kahden poikansa (12- ja 9-vuotiaat) kanssa hän harrastaa jalkapalloa ja matematiikkaa.

Teksti ja kuvat: Anne Kortela

Ion Petre

  • Syntynyt 1974 Romaniassa
  • Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo Akademi, 2010-
  • Suomen Akatemian tutkija, 2005–2010
  • Tutkija(post doc), Tietojenkäsittelytieteen laitos, Åbo Akademi, 2002–2005  
  • Tietojenkäsittelytieteen dosentti (Bioinformatiikka) Åbo Akademi, 2007
  • Matematiikan tohtori, Turun yliopisto, 2002

Hallinnolliset vastuut yliopistoissa ja tutkimusorganisaatioissa:

  • Johtaja, TUCS (Turku Centre for Computer Science), 2015-
  • Johtaja, tietojenkäsittelytieteen ohjelmat, Åbo Akademi University, 2010-
  • Tiedekunnan johtoryhmän jäsen, luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta, Åbo Akademi, 2015–2016
  • IT-laitoksen johtoryhmän jäsen, Åbo Akademi, 2013–2014
  • Varajohtaja, TUCS (Turku Centre for Computer Science), 2011-2014
  • Kansallisen tietojenkäsittelytieteen yliopistokoulutuksen ja tutkimuksen arviointikomitean jäsen, Romania, 2011–2015