17.8. 2015 Blogi

Vauhtia vientiponnisteluihin

”Ehkä pieneltä tuntuva asiantuntijapanos voi olla ratkaiseva, kun uusille tuotteille etsitään ensimmäisiä asiakkaita tai skaalataan toiminta kansainvälisille markkinoille”, kirjoittaa Olli Mankonen.

Suomi on tunnettu maailmalla jo kauan korkean teknologian maana. Tuo maine itsessään ei vielä tuo yhtään kauppaa suomalaisille tuotteille, mutta mielikuvilla on tunnetusti iso rooli päätöksenteossa. Meidän on syytä toivoa, että tuolle maineelle on perusteita myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Siksi nykyisessä talouden alakulossa hätkähdyttävin on mielestäni tilasto, jonka mukaan korkean teknologian tuotteiden vienti on pudonnut viime vuosikymmenen yli 11 miljardista eurosta viime vuoden alle 4 miljardiin. Euromääräisesti jäljellä on siis vain kolmasosa! Kaiken lisäksi korkean teknologian kauppa on pari miljardia alijäämäistä, kun se huippuvuosina oli 3–4 miljardia ylijäämäistä. Näissä tuotteissa hinta ei usein ole se tärkein ostoperuste, vaan ostaja on valmis maksamaan jostain ainutlaatuisesta ominaisuudesta.

Elektroniikka- ja tietoliikennevälineiden (lue: Nokia) viennin pudotus on tietysti pääselittäjä tälle. On siis aika löytää jotain uutta tilalle. Onko siihen edellytyksiä? On varmasti, eivät osaaminen ja muut perustekijät mihinkään häviä muutamassa vuodessa. Sitkeyttä ja pitkäjänteistä panostusta niin tuotekehitykseen kuin markkinointiinkin tarvitaan enemmän kuin koskaan ennen.

Merkittävä osa tästä odotuksesta kohdistuu pk-yrityksiin. Toivottavasti vihdoin pääsemme tilanteeseen, jossa meillä on suurempi määrä kasvavaa vientiä tekeviä pk-yrityksiä. Yhtenä esimerkkinä tästä potentiaalista ovat yritykset, jotka ovat onnistuneet saamaan rahoitusta EU:n Horisontti 2020-ohjelman pk-instrumentista. Hiukan yli vuosi sitten käynnistyneen ohjelman piiriin on tähän mennessä onnistunut pääsemään lähes 40 suomalaista yritystä. Haut ovat jatkuvasti auki, ja voin hyvällä syyllä rohkaista yrityksiä pyrkimään tähän Euroopan ”mestareiden liigaan”, kunhan vaadittavat perusedellytykset ovat kunnossa.

Kuten kansainvälisillä areenoilla yleensä, myös pk-instrumenttirahasta on kova kilpailu ja korkea vaatimustaso. Hankkeiden tulee uutuusarvon lisäksi olla kaupalliselta potentiaaliltaan suuria ja yrityksellä tulee olla myös realistiset resurssit toteuttaa hanke menestyksellisesti. Tällä tavoitellaan uusia suuria tai vähintään keskisuuria yrityksiä.

Pk-instrumenttirahoitusta saaneille yrityksille tarjoaa EU lisäksi 3–12 päivää asiantuntijapalvelua, jonka tarkoituksena on nopeuttaa ja parantaa projektin tuotosten pääsyä markkinoille. Ajatuksena on kiinnittää lisähuomiota ja tuoda ratkaisuja niihin osaamistarpeisiin, joihin yrityksen oman väen rahkeet kaipaavat täydennystä. Määrältään ehkä pieneltä tuntuva asiantuntijapanos voi olla ratkaiseva, kun uusille tuotteille etsitään ensimmäisiä asiakkaita tai skaalataan toiminta kansainvälisille markkinoille.

Olen manageroinut Suomessa nyt vuoden ajan tätä coachingiksi kutsuttavaa palvelua määrittäen yritysten kanssa kehittämistarpeita ja auttanut sopivien asiantuntijoiden etsinnässä. On hienoa tehdä työtä näiden yritysten kanssa ja nähdä se asenne, jolla nämä maailmalle tähtäävät. Tästä joukosta löytyy varmasti uusia menestyjiä. Työ on kuitenkin vasta alussa. Ja saavutettuja etuja ei ole, mutta (kilpailu)etuja varmasti saavutetaan. Nämä kilpailuedut ovat juuri niitä, joilla korkean teknologian vientiluvut saadaan taas kasvuun.

Olli Mankonen

Kirjoittaja vastaa Turku Science Park Oy:ssä EU:n rahoittamasta pk-yritysten innovaatiokyvyn kehittämiseen tähtäävästä EEN-hankkeesta. Lisätietoja mm. täällä: http://www.turkusciencepark.com/kam/.