20.11. 2015 Kuukauden kasvo

Biopankkiliiketoiminnan kysyntä kasvaa nopeasti

Auria Biopankin uusi strategiajohtaja Minna Hendolin kehittää biopankin liiketoimintaa, suomalaisten biopankkien yhteistyötä ja alueellista innovaatioympäristöä.

FT Minna Hendolin siirtyi Turkuun Tekesiltä syyskuun alussa. Strategiajohtajan työhön kuuluu biopankkitoiminnan lisäksi innovaatioympäristön kehittämistä erityisesti lääkekehitys- ja diagnostiikka-aloilla, sekä muun muassa biopankkien kansallinen viestintäyhteistyö.

Ennen siirtymistään Auriaan Hendolin on viisi vuotta vastannut bio- ja lääkealan rahoitus- ja innovaatiotoiminnasta Tekesissä. Aiempaa kokemusta on myös bioalan uraauurtavan startupin käynnistämisestä ja johtamisesta, alueellisen ja kansallisen innovaatiotoiminnan kehittämisestä sekä tutkimustyöstä Kuopion yliopistossa. 

– Nyt kehitän sekä Auria Biopankin liiketoimintaa että suomalaisten biopankkien yhteistyötä. Auria Biopankki on ollut tienraivaaja, joka perustettiin kaksi vuotta sitten. Palveluille on jo nyt paljon kysyntää ja se kasvaa valtavasti. Sitä tulee sekä kansainvälisiltä yrityksiltä että lääketieteen tutkijoilta. Ulkopuolisia toimeksiantoja on ollut jo useita kymmeniä, Hendolin sanoo.

Etuja ja mahdollisuuksia

Biopankin pienet resurssit ovat olleet haaste, siksi myös suomalaisten biopankkien yhdistämistä selvitetään, ja juuri käynnistynyt Turun ja Tampereen biopankkien fuusioitumisselvitys valmistuu jo ensi keväänä.

Hendolinin mielestä Suomen biopankeilla on vielä etumatka muuhun maailmaan verrattuna. Auria Biopankin erityinen kilpailuetu on yli miljoona patologista kudosnäytettä, joita on kerätty 1930-luvulta lähtien, sekä erityisesti niihin liittyvä potilastieto. Näytteisiin on vuodesta 1986 lähtien linkitetty digitaaliset diagnoosit ja vuodesta 2000 lähtien myös annetut hoidot ja niiden tulokset.

Digitaalisuus avaa arkistot

Biopankkien tietojen hyödyntämistä rajoittavat vielä tietojärjestelmien erillisyys ja lainsäädännön kankeus. Rajapinnat on rakennettava niin, että tietoja pystytään hakemaan useista hajallaan eri järjestelmissä olevista tietolähteistä ja yhdistämään. Asiat kuitenkin etenevät, ja muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on parhaillaan menossa työ, jossa valmistellaan luonnosta hallitukselle SOTE asiakas- ja potilastiedon toissijaista käyttöä koskevasta lainsäädännöstä. Lisäksi STM on luvannut, että Omakantapalvelu on käytössä vuonna 2017.

Minna Hendolin näkee tässä Suomelle mahdollisuuden edelläkävijämaana.

– Se kannattaa hyödyntää, sillä se tuo liiketoimintaa ja terveyshyötyjä meille kansalaisille parempien hoitojen myötä ja maksaa näin itsensä takaisin. Biopankeissa tietoa on paljon enemmän kuin yksittäisten sairaaloiden arkistoissa, joten niiden käyttö laajentaa tutkimusmahdollisuuksia olennaisesti, hän sanoo.

– Tarvitsemme nyt rohkeita strategisia päätöksiä sekä kansallisen tason investointeja infraan ja toimintamalleihin, jotta biopankkitoimintamme saadaan kuntoon, Hendolin korostaa.  

Tietojen hyödynnettävyys laajaa

Biopankin laaja aineisto mahdollistaa myös taloudellisia laskelmia esimerkiksi tiettyjen hoitotapojen vaikutuksesta sairaalassaolopäiviin ja sairauksien hoitokustannuksiin. Tarkan tiedon avulla voidaan osoittaa asioiden merkittävyyttä ja vaikuttavuutta ymmärrettävässä muodossa ja kehittää toimintaa, sekä ennakoida hoitojen tuloksia. Biopankkitutkimus tuo terveystaloustieteelliseen tutkimukseen myös uusia työkaluja.

– Mahdollisuuksia on, ja olen täysin vakuuttunut, että tulijoita riittää. Ei kannata rönsyillä, vaan keskittyä olennaiseen. Esimerkiksi kansainvälinen jättiyritys GE perusti digitaalisen terveyden tutkimuskeskuksensa Helsinkiin, vaikka siitä kilpaili myös Piilaakso. He vakuuttuivat erityisesti startup-toiminnasta, mutta valtiovallan panostuksella muun muassa infrastruktuuriin ja tutkimuksen rahoitukseen oli suuri merkitys, Minna Hendolin toteaa.

Turun hän voisi nähdä esimerkiksi kansallisen yksilöllistetyn lääketieteen edelläkävijänä, joka toimisi dynaamisena lääke- ja diagnostiikka-alan kehitysympäristönä niin akateemisille tutkijoille kuin alan yrityksillekin.

– Turussa on systemaattisesti satsattu alan tutkimukseen yliopistoissa, investoitu kampuksen infrastruktuuriin, ja lisäksi täällä on Suomen merkittävin lääke- ja diagnostiikka-alan yrityskeskittymä sekä korkeatasoinen yliopistollinen sairaala. Vielä lisää niin alueellista kuin kansallistakin yhteistyötä, niin uskon, että ympäristö tulee houkuttelemaan jatkossa lisää muun muassa kansainvälisiä investointeja.

Turkuun mielellään

Minna Hendolin on opiskellut ja työskennellyt suurimman osan elämästään Kuopiossa.

– Turussa olen asunut kuusi vuotta, eli olen reissannut VR:llä Helsinkiin töihin. Nyt on hienoa, kun työmatka Haritusta taittuu viidessä minuutissa, hän sanoo.

Aikaa jää enemmän harrastuksille; liikunnalle, koiralenkeille ja puutarhanhoidolle. Nuorempana Hendolin pelasi lentopalloa ja käy nykyisin kuntosalilla monta kertaa viikossa. Perheen kaksi urheilevaa poikaa asuvat myös vielä kotona, joten ruokaa kuluu valtavat määrät. Tytär opiskelee Turun kauppakorkeakoulussa.                                                                                                                                                                                                                         

Teksti ja kuvat: Anne Kortela

Minna Hendolin

Syntynyt 1965, Enossa (nyk. Joensuu), Pohjois-Karjala
Asuinpaikka: Turku 2009-
Koulutus: FT, 1998 Kuopion yliopisto, molekyylibiologia
Työura:
• 9/2015- Strategiajohtaja, Auria Biopankki
• 1/2013-8/2015 Tekes, johtaja, terveys- ja hyvinvointialue, Tekesin johtoryhmän jäsen
• 1/2010–12/2012 Tekes, toimialajohtaja, bio-, lääke- ja elintarviketuotantoalue
• 3/2008- 12/2009 Technopolis Ventures Kuopio Oy, toimitusjohtaja
• 2002–2008 Teknia Oy, kehitysjohtaja
• 9/1995–12/2001 Pharming Oy, tutkija, laadunvarmistuspäällikkö, vt. toimitusjohtaja
• 1990–1996 Kuopion yliopisto, tutkija
Perhe: 1 aikuinen tytär, 18 ja 14-vuotiaat pojat
Harrastukset: Monipuolinen liikunta, puutarhanhoito, koira