22.1. 2016 Ict

Mikä on suomalaisen (verkko)kaupan tulevaisuus?

Suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus on vaarassa, mikäli jotain ei tehdä nopeasti. Osaamista ja ymmärrystä on lisättävä, kansalliset puitteet uudistettava kilpailukykyisiksi ja myös asennemaailmaa muokattava. Vain siten suomalaiset verkkokaupat – ja kauppa ylipäätään – kyetään pitämään Suomessa ja suomalaisissa käsissä, sanoo verkkokauppaan perehtynyt Leevi Parsama.

Leevi Parsama varoittaa, että ilman nopeita toimia suomalainen kauppa uhkaa valua ulkomaisten toimijoiden pelikentäksi.

Leevi Parsama on yksi suomalaisen digi- ja verkkokauppaosaamisen vahvoista osaajista. Hän on toiminut mm. yrittäjänä GoodMood-tuotantoyhtiössä, toimitusjohtajana digimediastrategioihin erikoistuneessa Nitrossa ja Scandinavian Outdoor Storen varatoimitusjohtajana. Viime vuonna hän selvitti Finprolle suomalaisen verkkokaupan tilaa eCommerce Growth -selvityksessään.

Tämän vuoden alussa käynnistyi Finpron kasvuohjelma, jossa tavoitteena on parantaa suomalaisten verkkokauppojen osaamista ja menestysmahdollisuuksia. Turku Science Parkin tammikuisessa verkkokauppaseminaarissa lähes 150 verkkokauppayrittäjää ja muuta aiheesta kiinnostunutta kokoontui kuulemaan alan tutkimustuloksista ja yrittäjäkokemuksista.

”Suuruus ja hinta eivät ainoat kilpailutekijät”

Leevi Parsaman mukaan Suomessa on arviolta 6000–8000 verkkokauppaa, joissa tehdään vähintään yksi ostos kuukaudessa. Määrä tuntuu ensikuulemalta isolta, mutta esimerkiksi Saksassa pelkästään verkkokauppayhdistyksessä on 80 000 jäsentä ja Venäjällä verkkokauppoja on vielä reippaasti enemmän.

Parsama on tiivistänyt tutkimuksensa tulokset kymmeneksi tärkeimmäksi löydökseksi, joista ensimmäisen viesti on karu: jos me emme Suomessa tee mitään, suomalainen kauppa siirtyy ulkomaille.

- Esimerkiksi Amazonin liikevaihto on 1,5 kertaa Suomen valtion budjetti. Suuruus ja hinta eivät kuitenkaan ole ainoat kilpailutekijät, Parsama sanoo.

Hän sanoo, että Suomessa on nyt herättävä ja kyettävä vastaamaan tutkimuksesta esiin nouseviin ongelmiin. Suomen parhaissa verkkokaupoissa osaaminen on huippua, mutta sellaisten toimijoiden määrä on hyvin pieni.

- Suomessa teknologiaa on korostettu Nokian imussa liikaa ja verkkokaupan ymmärrys, asiakkaan asettaminen keskiöön on jäänyt sen varjoon. On jatkuvasti analysoitava asiakaskäyttäytymistä sekä reagoitava kilpailijoiden hintoihin ja kampanjoihin. Verkkokauppa on työtä ja myyntiä 24/7.

”Kansalliset kitkatekijät minimoitava”

Parsamaa huolestuttaa se, että Suomen kansalliset puitteet eivät edesauta verkkokaupan kehittämistä. Elämme lainsäädännön ja sopimusten osalta aikaa, jolloin kauppa rajojen yli oli isojen toimijoiden välistä konttikauppaa, ei kuluttajakauppaa.

Avoin yhteistyö, innovatiinen ja globaali ajattelu ovat suomalaisen verkkokaupan menestykselle tärkeitä lähtökohtia, Leevi Parsama muistuttaa.

- Kansalliset kitkatekijät ja kansainväliset eriarvoisuustekijät pitää minimoida. Arvonlisäverokysymykset, erilaiset säädökset ja lomakkeiden lähettäminen lomakkeiden perään eivät edistä suomalaisen verkkokauppayrittäjän menestysmahdollisuuksia.

Oman lisänsä tuovat työehtosopimukset, joita Parsama ei sinänsä vastusta, mutta sanoo niiden joustamattomuudessaan vaikeuttavan suomalaisten mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

- Verkkokaupan myyjät eivät voi olla töissä vain arkisin kello 8–16, sillä verkkokaupan prime time on sunnuntai-iltaisin kello 20–22. Jos työehtosopimus määrää silloin maksettavaksi 300 % korotettua palkkaa, ei ketään kannata pitää silloin töissä.   

Viimeinen johtopäätös tutkimuksesta on, että tulevaisuuden menestys edellyttää avointa yhteistyötä, innovatiivisuutta ja globaalia yrittäjyyshenkeä. Näiden lisäksi yhden kohderyhmän seuraaminen olisi nyt tärkeää: pitäisi tutkia 12–14-vuotiaiden tyttöjen mobiilikäyttöä. Mobiiliverkkokauppa tulee vauhdilla 2020-luvulla, ja tämän päivän nuoret tytöt ovat tuolloin tärkeä asiakasryhmä.

eCommece Growth –seminaarin järjesti Turku Science Park Oy ja sen toteutusta on tuettu EAKR-rahoitteisesta SparkUp Portti –hankkeesta.