3.3. 2017 Blogi

Suomalaisia laivanrakentajia Japanissa

”Suurella telakalla näkyy vanha hierarkkinen rakenne. Vastuu on jaettu niin pieniksi alueiksi, että välillä tuntuu kuin kenelläkään ei olisi päätösvaltaa”, kirjoittaa Turku Science Park Oy:n elinkeinoasimiehen tehtävästä työvapaalla oleva Megumi Hayashi.

Kun runsas vuosi sitten tulin töihin Nagasakin telakalle, en olisi osannut kuvitella miten kansainvälinen tämä paikka on. Aamun tervehdykset kertovat työympäristöstä: buon giorno, bom dia, ohayoo gozaimasu, good morning, hyvää huomenta. Toiseen suuntaan nostan käden ja toiseen kumarran.

Risteilijän rakentaminen on iso ja monimutkainen projekti. Tavarat ja ihmiset kulkevat monen rajan yli. Sisustuselementit saattavat tulla Italiasta, Suomesta ja Saksasta Japaniin asti. Työkalut ja työvaatteet tulevat Kiinasta. Työntekijöitä on saapunut ympäri Eurooppaa. Täytyy olla laaja ja toimiva verkosto, jotta työt saadaan valmiiksi. Suomalaiset ovat hyvin mukana tässä Nagasakin projektissa, ja varmaan myös monella muulla telakalla ympäri maailmaa. Ensikertalaisen silmin suomalaiset yritykset ovat pieniä, mutta juuri sen takia osaavat toimia verkostona ja aika joustavasti – toisin kuin tämä japanilaistelakka, joka on iso ja kankea organisaatio.

Kärsivällisyyttä

Suurella telakalla näkyy vanha hierarkkinen rakenne. Vastuu on jaettu niin pieniksi alueiksi, että välillä tuntuu kuin kenelläkään ei olisi päätösvaltaa. Kun teemme jonkun pyynnön, vastaus on useimmiten ”palaamme sitten kun saamme selvitettyä asian sisäisesti”. Asian selvittäminen saattaa kestää yli viikon. Eri osastojen välillä vallitsee pieni kilpailuasetelma, joten ne eivät välttämättä keskustele keskenään. Joskus samaa tietoa pyydetään kolmesta eri osastosta ja kolmella hieman erilaisella Excel-taulukolla.

Tällainen joustamattomuus ja tehottomuus eivät sovi suomalaisten mentaliteettiin. Meillä ei ole varaa odottaa montaa päivää sisäisten palavereiden tuloksia ja seisauttaa alueemme työtä. Miksi he eivät vain voi toimia? Olen jo kerran toimittanut Excel-listan. Minulla ei ole syytä tehdä samaa työtä kolmesti. Kierrättäkää sisäisesti osastojen välissä.

Maassa maan tavalla

Telakan kanssa pitää silti tulla toimeen. Businessälyn lisäksi tarvitaan kulttuuriälyä. Suomalainen tapa puhua asioista suoraan ei ole välttämättä hyväksi Japanissa. Vaikka joku työ on myöhästynyt sen takia, että telakan puoli ei toimittanut materiaalia sovitussa määräajassa, asiat pitää esittää hillitysti ja ystävällisesti.  Japanissa arvostetaan työyhteisön hierarkiaa ja yhteisöllisyyttä. Vastuu on usein ryhmän, eikä yhden henkilön.

Jotta tilanne ei kärjistyisi, tekee mieleni joskus sanoa suomalaiselle puolelle, että perääntykää, palataan asiaan seuraavana päivänä. Toisaalta japanilaiselle puolelle sanoisin, että tehostakaa organisaatiotanne, jotta asiat hoituvat nopeammin ja joustavammin.

Edelleen ensikertalaisen silmin voi vain ihmetellä miten kaikki yksityiskohdat, materiaalit, työvaiheet, tarkastukset ja sen jälkeiset korjaukset, saadaan loksahtamaan paikoilleen. Kaiken lisäksi pitää jotenkin luovia kulttuurieron aiheuttamissa vaikeuksissa. Silti olen nähnyt ensimmäisen laivan lähtevän Nagasakin telakalta. Kovaa työtä tämä on. Kaikkia kunnia suomalaisille, jotka ovat lähteneet maailmalle rakentamaan laivoja.

Megumi Hayashi
Kirjoittaja työskentelee elinkeinoasiamiehenä Turku Science Park Oy:ssä. Tällä hetkellä hän on työvapaalla nousiaislaisen FCR Finland Oy:n palveluksessa yrityksen toimiessa alihankkijana MHI:n Nagasakin telakalla Ja
panissa.