3.2. 2012 BioTurku®

Biopankkien mahdollisuudet kiehtovat

Biopankilla tarkoitetaan lääketieteellistä kokoelmaa, jossa ihmisperäiset näytteet yhdistetään tietoon luovuttajan terveydentilasta ja elintavoista. Valmisteilla olevan lain tavoitteena on edistää ammattimaista biopankkitoimintaa hyödyntäen jo kerättyjä näytekokoelmia ja helpottaa uusien näytekokoelmien systemaattista keräystä lääketieteellisen tutkimuksen tarpeisiin.

Turun BioCityssä järjestettiin 2.2. seminaaripäivä, jossa biopankkitoiminnan potentiaalia tarkasteltiin yliopistosairaaloiden, yliopistojen, rahoittajien, julkishallinnon ja yritysmaailman näkökulmista. Päivän aikana esiteltiin muun muassa Eurooppalaista biopankkiverkostoa ja Turun tulevaan biopankkiin siirrettäviä näytekokoelmia.

Biopankki_yleisoa_475px_02022012 (biopankki_yleisoa_475px_02022012_8jgq.jpg)

Biopankkiseminaari veti kokoustilan täyteen aktiivisia osanottajia.

Turussa otolliset lähtökohdat

Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja TYKSin sairaalajohto ovat sitoutuneet ensimmäisen ammattimaisen yliopistosairaalabiopankin perustamiseen. Tämä tarkoittaa hallinnollista ja toiminnallista tapaa kerätä, säilyttää ja tarvittaessa yhdistää potilaiden kliinisiä tietoja tehokkaasti potilaan näytteistä saatavaan tutkimustietoon. Kampusalueella sijaitsee useita, kansallisesti ja kansainväliseti merkittäviä tutkimusnäytekokoelmia.
Maaperä keskellä kampusaluetta toimivan yliopistosairaalan ja yliopistojen yhteistyölle onkin hedelmällinen.
- TYKS ei ole lähtökohtaisesti tutkimuslaitos, vaan toimintamme keskiössä on potilas. Yhteistyö yliopistojen kanssa on meille kuitenkin kriittinen menestystekijä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen sanoo.

Yhteisistä toimintatavoista sovittava

Professori Tarja Laitinen visioi tulevaisuutta, jossa Suomessa toimii yliopistosairaaloiden yhteydessä muutama biopankki. Nyt käynnistysvaiheessa on tärkeää sopia yhteisistä toimintatavoista.
- Yksittäistä biopankkia voisi verrata tiliin, jonka sen haltija omistaa. Kun toimintatavat ovat samanlaisia, voidaan eri biopankkilähteistä tarjota dataa tutkijoiden käyttöön.
Sairaaloissa on pitkä historia diagnostisten näytteiden keräämiselle. Biopankeissa näytteisiin yhdistettävä tieto luovuttajien terveydestä ja elintavoista nostaa näytteiden merkityksen ja käyttömahdollisuudet uudelle tasolle.
- Pelkkien diagnostisten näytteiden arvo ilman niihin yhdistettyä muuta kliinistä tietoa on alhainen, professori Olli Carpén muistuttaa.
Valtakunnallinen kliinisten biopankkien verkosto, jossa patologian laitosten näytteet yhdistettäisiin potilastietokantoihin, sisältäisi jo alkuvaiheessa toista miljoonaa näytettä.

Täsmäaseita syöväntorjuntaan

Helsingin ja Turun HealthBIO-osaamiskeskukset ovat käynnistäneet Elämän merkit -hankkeen, jossa kehitetään diagnostisiin biomarkkereihin pohjautuvia uusia palveluita terveydenhuoltoon. Hankkeen pilottiprojektissa kehitetään uusia menetelmiä helpottamaan ja nopeuttamaan akuutin myelooisen leukemian, munasarjasyövän ja endometrioosin diagnosointia ja hoidon seurantaa.

Biologinen merkkiaine eli biomarkkeri tarkoittaa veri- tai kudosnäytteestä mitattavissa olevaa hormonia, proteiinia, entsyymiä, perimän osaa tai muuta tekijää, jota voidaan käyttää esimerkiksi tautien diagnosoinnissa ja hoitovasteen ennakoinnissa. Bioteknologian avulla voidaan kehittää räätälöityjä biomarkkereiden mittausmenetelmiä yksittäisen potilaan taudin diagnosointiin ja sopivimman hoidon valintaan. Diagnostiikka siis muuttuu yhä yksilöllisemmäksi.

- Jokainen syöpä on erilainen, joten myös diagnostiikan täytyy olla yksilöllistä. Sen sijaan, että ampuisimme haulikolla, meidän tulee voida käyttää täsmäasetta, professori Olli Carpén havainnollistaa.

Elämän merkit -hankkeen tavoitteena on myös synnyttää Suomeen vähintään yksi biologisia merkkiaineita hyödyntävä biopankki. Turku Science Parkin koordinoiman hankkeen toteuttavat Turun ja Helsingin yliopistot, VSSHP, VTT ja Culminatum Innovation Oy.

Tekstit ja kuva: Jussi Matikainen, Turun yliopiston viestintä