6.5. 2011 Ict

Tietotekniikan turvin parempaa hoitoa

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkija Heljä Lundgren-Laine valotti päivän aluksi hoitotyön kirjaamisen kulttuurin kehitystä. Krimin sodassa brittipotilaita hoitanut Florence Nightingale nähdään yleensä hoitotyön kirjaamisen alkupisteenä. 1850-luvulta alkanut käytäntö on kehittynyt asteittain ja 1950-luku oli hoitotieteelle merkittävä aikaa. Tieteellinen koulutus alkoi tuolloin Yhdysvalloissa, ja hoitotyön prosessin malliksi muodostui tarpeen määrittely, suunnittelu, toteutus ja arviointi.

1990-luvun vaihteessa hoitotyön elektroninen kirjaaminen valtasi alaa. Sähköiset lähetteet, aluetietojärjestelmät, laboratorionäytteet ja kuvien elektroninen arkistointi alkoivat.

- Elektroninen kirjaaminen on tuonut toimintaan ryhtiä ja parantanut laatua. Tiedon määrän kasvaessa sen haku on kuitenkin vaikeutunut ja käytettävyys on kohdannut ongelmia. Käytettävyysnäkökohdat kuitenkin ratkaisevat kokonaishyödyn, Lundgren-Laine muistutti.

Vanhustyössä teknologisilla ratkaisuilla pyritään potilasnäkökulmasta tarkasteltuna lisäämään hyvinvointia ja ylläpitämään sekä parantamaan ikääntyvän väestön elämänlaatua. Työnteon näkökulmasta tavoitteena on vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantaminen.

Monitori_TuulaSuominen (monitori_tuulasuominen_qf8s.jpg)

Yksi Monitorin puhujista oli Salon kaupungin vanhuspalvelujen asiantuntija Tuula Suominen.


- Väestön ikääntyessä kädet eivät tule riittämään. Salon kaltaisessa kaupungissa maantieteelliset etäisyydet ovat pitkiä, jolloin teknologia tarjoaa mahdollisuuksia ratkaisujen löytämiseksi, kun esimerkiksi kotona asumista pyritään pidentämään. Hoitajat ovat myönteisiä tietotekniikan käyttöön, jos se kohdistuu oikeisiin asioihin, kertoi Salon kaupungin vanhuspalvelujen asiantuntija Tuula Suominen.

Hän muistutti uuden teknologian käytön muuttavan tekemisen muotoja ja käsitystä asiakkaasta. Esiin nousee mm. eettisiä kysymyksiä asiakkaan valvonnasta ja inhimillisen kohtaamisen määrästä hoitotyössä. Hoitajien perehdytyksen tärkeys sekä omaisen rooli ja kokemus tilanteesta vaativat huomiota. Suomisen mukaan kompastuskiviä voi syntyä esimerkiksi vaikutusten arvioinnin jäädessä tekemättä ja teknologian käyttöön perehdyttämisen seurannan puutteista. Myös keskustelun mustavalkoisuuteen liittyy omat ongelmansa.

Mielenkiintoisen näkökulman seminaariin toi myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen. Tietotekniikan osaaminen edellyttää Lehtosen mukaan alueellisesti riittäviä resursseja. Erityisen vaativaa ja korkean tason teknologiaa edellyttävää toimintaa varten on Suomeen muodostettu erityisvastuualueita, jollaisen Varsinais-Suomi muodostaa yhdessä Satakunnan kanssa. Hänen otsikkonsa "Tietotekniikka sairaanhoitopiirin kohtalon määrääjänä" linkittyi vuonna 1989 tehtyyn sairaanhoitopiirijakoon, jonka tavoitteena on tasa-arvoinen hoito koko maassa.

Lehtosen mielestä yliopistosairaaloille on saatava riittävät volyymit, nykyiset eivät hänen mukaansa riitä. Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteensä noin 700 000 asukkaan pohjaa olisi kasvatettava ja tietotekniikkaa hyödyntäen liimattava sairaalat yhteen länsirannikon parhaan hoidon takaamiseksi. Näin tietotekniikka määrää Lehtosen mukaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kohtalon.

Monitori 2011 -seminaarin järjestivät 4.5. Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Turku Science Park Oy. Tilaisuuden kumppaneina toimivat Euroopan sosiaalirahasto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen hyvinvointiklusteri, Turku Centre for Computer Science (TUCS) sekä Osaamiskeskusohjelman Jokapaikan tietotekniikan osaamisklusteri.

Monitori_yleiso (monitori_yleiso_s6f2.jpg)

Monitori 2011 keräsi runsaan yleisön ICT-talon Omega-saliin.