12.4. 2011 Ict

UTS:n teeemailtapäivä kulttuuripalveluista: Ihminen edellä, teknologia perässä

- Aalto-yliopisto, jossa yhdistyvät kaupallinen ajattelu, muotoilu ja teknologia, on menneen talven lumia. Oikea bisnes syntyy siellä, missä ihmiset haluavat uutta teknologiaa käyttää. Tämän lähtökohdan ymmärtäminen korostuu tulevaisuudessa, totesi Uuden Teknologian Säätiön hallituksen puheenjohtaja, Turun yliopiston vararehtori Harri Lönnberg avaussanoissaan maanantain Uuden Teknologian Säätiön teemapäivässä.

Lönnbergin sanat tiivistivät tehokkaasti Mauno Koivisto -keskuksessa pidetyn seminaarin perusviestin. Tilaisuudessa teemaa tarkasteltiin kuuden eri esiintyjän johdolla.

Yle Julkaisujen asiakkuuksista ja mediakehityksestä vastaava esimies Erik Bäckman kertoi iltapäivän aluksi Ylen haasteista teknologian muuttaessa medioiden käyttöä. Vaikka nykyihmisen ajankäytössä televisio on heti työn ja nukkumisen jälkeen kolmannella sijalla, ei Ylen ole ollut helppoa tavoittaa nuorten aikuisten kohderyhmää. Aikuisille tehty tv-animaatio Pasila on muodostanut kuitenkin poikkeuksen. Kaksi kertaa tv-verkossa lähetettävä Pasilan jakso kerää yhteensä 270 000 katsojaa, minkä lisäksi sama sarjan jakso tavoittaa keskimäärin 165 000 katsojaa Yle Areenassa. Näiden lisäksi nettikatsojia kertyy myös muiden palveluiden kuten YouTuben kautta.

Kulttuuritapahtuman (tai tv-ohjelman) kohdalla Bäckman näkee neljä ulottuvuutta. Aika, yleisö, tarina ja käyttöliittymä muodostavat lähtökohdat sille, miten uusi teknologia voi antaa lisäarvoja kulttuurin kuluttajille. Aika alkaa jo ennen itse tapahtumaa ja jatkuu jälkipeleillä sen jälkeen, tapahtumalle määritellään kohdeyleisö, tarina on tärkeä osa kiinnostuksen herättämistä ja käyttöliittymällä tarkoitetaan kolmen ensin mainitun hyödyntämistä erilaisina osallistumiskanavina.

- Uutta teknologiaa käytetään ihmisen laumaeläimen vaistojen tyydyttämiseen. Kun tv-sarja Gleen uusi jakso nähdään Yhdysvalloissa, Twitter-viestiliikenne kolmikymmenkertaistuu lähetyksen ajaksi. Ihmiset keskustelevat sen välityksellä samaan aikaan kun kuluttavat kulttuurituotetta, mutta myös ennen ja jälkeen tapahtuman, Bäckman sanoo.

Tosielämän rajamailla

Maailman suosituin sosiaalinen virtuaalimaailma on suomalainen Habbo Hotel. Vuonna 2000 nimellä Kultakala perustetutulla palvelulla on jo 200 miljoonaa rekisteröityä käyttäjää eri puolilla maailmaa. Joka päivä virtuaalimaailmaan syntyy 75 000 uutta hahmoa eli avataria. Tutkija Matti Mäntymäki sanoo, että rajat virtuaalisen ja todellisen välillä hämärtyvät käyttäjien luodessa yhdessä elämyksiä ja kulttuuria. Virtuaalimaailmojen käyttäjämäärät kasvavat ja vuonna 2018 heitä ennustetaan olevan jo miljardi.

Nopea kasvu nostaa niiden taloudellista merkitystä, mutta tuo myös yhteiskunnallisia vaikutuksia. Jo nyt keskustellaan virtuaalimaailmassa tapahtuneista rikoksista ja niiden käsittelemisestä tuomioistuimissa.

Mantymaki_Mikko (mantymaki_mikko_120411_uclh.jpg)

Mäntymäki on tutkinut syitä nuorten viihtymiselle Habbo Hotellissa.

- Syyt jakautuvat neljään ryhmään: huvi, sosiaaliset suhteet, itseilmaisu ja hyöty. Habbo Hotellissa vietetään aikaa kavereiden kanssa, mutta virtuaalihuoneen sisustaminen ja avatarien pukeminen tuovat siihen itseilmaisua.

Todellisuuteen virtuaalimaailma linkittyy useissa kohdissa. Hyötynäkökohdat korostuvat tilanteissa, joissa Habbo Hotellista haetaan esimerkiksi apua kotiläksyjen tekemiseen. Huvi taas näkyy julkkisten vierailuina virtuaalimaailman puolella.

- Myös monet tosi-tv -sarjat ovat saaneet Habbo Hotellissa oman elämän, esimerkiksi Unelmien poikamiehestä ja Big Brotherista on siellä omat versionsa, Mäntymäki kertoo.

Teemapäivän muut esiintyjät olivat Turku2011 ohjelmajohtaja Suvi Innilä, professori Eija Suomela-Salmi, Lingsoft Oy:n toimitusjohtaja Juhani Reiman ja TeliaSonera Finlandin johtaja Mika Hyötyläinen.