20.6. 2011 Kuukauden kasvo

Sinikka Leino: Keskustelu yhdistää työyhteisön sukupolvet

Leino_Sinikka_450px_matala (leinosinikka_450px_matala_web_100611_6hxm.jpg)

Sinikka Leino aloitti työuransa 1970-luvun puolivälissä rahoitusalalla. Turun Suomalaisesta Säästöpankista alkanut ja "roskapankki" Arsenalissa päättynyt pankkityö opetti hänelle ainakin sen, että yrityksen strategiaa muutettaessa pitäisi aina miettiä onko yhteisössä uuden strategian vaatimaa osaamista. Rahamarkkinoiden vapautuminen ja kansainvälistyminen eivät tunnetusti ainakaan säästöpankeissa 1980-luvun lopulla onnistuneet ihan suunnitelmien mukaan.

Leino työskenteli viiden vuoden ajan Arsenalissa koulutusvastaavana.

- 1990-luvun alun laman jälkeen Arsenalin määräaikaisessa organisaatiossa henkilöstön sitouttamisessa oli omat haasteensa, kun henkilöstö herkästi siirtyi uusiin työtehtäviin. Koulutus oli silloin hyvä sitouttamiskeino, varmasti myös tänä päivänä, Leino kertoo.

Turkuun hän palasi vuonna 1999 aloitettuaan Turun ammattikorkeakoulussa koulutussuunnittelijana.

- Oli kuin lottovoitto palata Turkuun. En viihtynyt pääkaupunkiseudulla, välimatkat olivat pitkiä ja palkka suhteessa elämisen tasoon ei ollut paras mahdollinen. Minulle Turku on juuri sopivan kokoinen kaupunki.

Turun AMK:ssa Leino on helmikuusta alkaen keskittynyt tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin kytkeytyviin toimintoihin Bioalat ja liiketalous -yksikössä.

- Olen opettajien tukena ja haen yhteistyöhankkeita yrityselämästä. Työhyvinvointiin, yritysten kehittämiseen sekä yrittäjyyden ja työelämän sekä opetuksen yhdistämiseen liittyvät asiat ovat työni keskeisiä haasteita.

Keskustelut siirtävät osaamista

Viime vuosina työhyvinvointia koskevissa asioissa on Leinon mukaan menty positiiviseen suuntaan. Asia nähdään aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Tulevaisuuteen katsotaan työyhteisöissä nyt pitkäjänteisemmin ja ymmärtäen, että yritys ei pärjää ilman panostuksia henkilöstön viihtyvyyteen ja hyvinvointiin. Samalla esimies- ja johtamistaitojen rinnalle ovat nousseet alaistaidot, joissa meillä jokaisella on vastuu kehittyä itse.

- Ilmapiiri ja hyvinvointi riippuvat meistä kaikista, ei vain johtajista ja esimiehistä. Paljon on kiinni siitä, millä mielellä aamulla töihin lähtee, Leino muistuttaa.

Huolissaan Leino on osaamisen siirtymisestä kokeneemmilta työntekijöiltä nuoremmille, uransa alussa oleville työntekijöille.

- Olisi oivallettava, että nuoret, ammattioppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja korkeakouluista valmistuvat nuoret tuovat työyhteisöihin tuoretta teoriatietoa. Se pitäisi kyetä yhdistämään vanhempien työntekijöiden pitkään kokemukseen.

- Erittäin tärkeitä ovat yhteiset foorumit, joissa juniorit ja seniorit voivat keskustella. Kiire ja tehokkuus ovat monilla työpaikoilla vähentäneet keskustelua, eikä pelkillä väljästikään rakennetuilla kehittämispäivillä kyetä takaamaan riittävää keskustelua, joka takaisi sukupolvien välille yhteisen ymmärryksen muodostumisen.

Sinikka Leino kertoo esimerkin, kuinka eräässä huolto-organisaatiossa päätettiin luopua yhteisestä kahvihuoneesta ja sijoitettiin kahvikone käytävälle. Muutoksen myötä ei enää ollut yhteistä keskustelufoorumia, jonka kahvihuoneen yhteiset kahvitauot olivat tarjonneet. Keskustelun vähenemisen todettiin pian vaikuttaneen myös asiakastyytyväisyyden heikkenemiseen.

- Yritykset ovat huomanneet, että työhyvinvoinnilla on yhteys yrityksen menestykseen. Tietyillä aloilla on taantuman jälkeenkin työvoimapulaa. Työhyvinvoinnista ja työskentelyilmapiiristä huolehtiminen on siksi tärkeää. Laiminlyönnit pehmeissä arvoissa voivat myös vähentää potentiaalisten työntekijöiden kiinnostusta hakea yrityksen tarjoamia työpaikkoja.

Lomaa aivoille

Meneillään on kesälomakausi, joka hiljentää tehtaat ja toimistot. Aivan menneiden vuosikymmenien tyyliin konttoreiden ovia ei kuitenkaan enää viime vuosina ole juhannuksesta pistetty säppiin. Eurooppalaisemmat loma-ajat ovat painottaneet lomasesongin huippua hieman loppukesän suuntaan, ja yhä harvempi toimisto sulkee ovensa kokonaan. Eurooppalaisen elokuun ja suomalaisen heinäkuun yhteensovittaminen on merkinnyt monelle loman jakamista osiin ja sähköpostin seuraamista ja työpuheluiden hoitoa loman keskelläkin. Lomalla olisi kuitenkin tärkeää pystyä irrottautumaan työasioiden miettimisestä.

- Aivotutkijat ovat huolissaan yleistyneestä tavasta jättää aivot ilman lepoa. Uusimmat tutkimustulokset ovat osoittaneet aivojen levon tärkeyden, etenkin innovatiivista ajattelua edellyttävissä työtehtävissä.

Omassa työssään Sinikka Leino pyrkii elämään opetustensa mukaisesti: hän pyrkii välttämään liian pitkiä työpäiviä, vaikka mielekäs työ imeekin helposti mukaansa. Luonnossa liikkuminen ja kävelylenkit Aurajoen rantamilla tarjoavat rentoutusta työn ohessa. Kesälomansa Sinikka Leino viettää mökkeillen Iniössä ja veneillen Turun ja Ahvenanmaan saaristossa.

- Meren ääressä työasiat unohtuvat, mutta venereissuilla tapaa myös uusia ihmisiä, yhdistysihmiseksi tunnustautuva Leino toteaa.

Sinikka Leino

- Syntynyt Huittisissa 1955

- Laskentamerkonomi, Etelä-Satakunnan Kauppaoppilaitos, 1975. Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) 2008.

- Muutti 1975 Turkuun, missä työskenteli pankki- ja rahoitusalalla vuoteen 1993. Sen jälkeen omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin koulutusvastaavana, kunnes 1999 Turun AMK:n koulutussuunnittelijaksi. Vuonna 2002 siirtyi AMK:ssa projektipäälliköksi yritysten ja organisaatioiden kehittämisen pariin ja 1.2.2011 alkaen työtehtäviin on sisältynyt myös TKI-toiminta ja työelämäyhteistyön kehittäminen.

- Asuu Turun Martinmäessä , perheeseen kuuluu elämänkumppani Pekka.

- Harrastukset: veneily, mökkeily ja yhdistystoiminta

Leino_Sinikka_450px_B (leinosinikka2_450px_web_100611_jfws.jpg)