14.1. 2011 Kuukauden kasvo

Esko Valtaoja: Tutkijoista on tehty hallinnon palvelijoita

Turun yliopiston tähtitieteen professorin Esko Valtaojan mielestä mennyt vuosi 2010 näytti, että kesäkuussa 2009 voimaan tullut uusi yliopistolaki on totaalinen katastrofi. Hänen mukaan lopullisen tuomion antaminen on näin ylimenokaudella ehkä ennenaikaista, mutta ensimmäiset merkit ovat olleet joka tapauksessa pahaenteisiä.

‒ Opetusministeriö on hehkuttanut, että uusi yliopistolaki on parasta, mitä maamme yliopistoille on tapahtunut sitten niiden syntymän. Kuitenkin akateemisen väen keskuudessa äskettäin järjestetty laaja kysely osoitti, että puoltavia ääniä ei juuri tullut. Paitsi Aalto-yliopistosta, jonne on kaadettu rahaa älyttömät summat.

‒ Lain piti vähentää byrokratiaa ja parantaa opetuksen ja tutkimuksen edellytyksiä, mutta onkin käynyt päinvastoin. Rahan ehdoilla tässä mennään, Valtaoja kritisoi.

Valtaoja toteaa, että uuden yliopistolain arvostelijoista humanistit ovat saaneet eniten julkisuutta, mutta yhtä lailla tukalassa tilanteessa ovat kaikki tieteenalat, joissa perustutkimuksella ei ole näköpiirissä suoria kaupallisia sovelluksia.

Näihin epäkaupallisiin tieteenaloihin kuuluu myös tähtitiede. Valtaojan mukaan Turun yliopiston tähtitieteen laitoksella, jossa tohtorintutkinto on perustutkinto, valmistuu pari kolme väitöskirjaa vuodessa. Enempää opiskelijoita Valtaoja ei edes ottaisi, koska rahaa ei yksinkertaisesti ole.

‒ Toiminnot täällä Tuorlan observatoriossa ovat supistuneet koko ajan. Me olemme käytännössä konkurssissa, Valtaoja murehtii.

Nöyryyttäväksi
koettua byrokratiaa

Valtaoja myöntää, että hallinnollisesta näkökulmasta uusi yliopistolaki saattaa olla jopa toimiva laki. Muun muassa Turun yliopiston entinen vararehtori Matti Viljanen on eläkehaastattelussaan (SPARK 12.2.2010) todennut olevansa uuden lain kannattaja.

Valtaoja kuitenkin tarkastelee asiaa tutkijan arjesta käsin, ja sinne asti lain hyvät vaikutukset eivät tunnu ulottuvan. Yliopistolain lisäksi Valtaojaa kismittävät yliopiston uusi palkkausjärjestelmä ja absurdin puolelle menevät matkalaskukäytännöt, joilla yliopiston perustutkimus hukutetaan byrokratiaan.

‒ Me olemme tutkijoita, emme kamreereja. Ei meitä kiinnosta hallinto. Me haluamme mahdollisuuden tehdä oman työmme. Nyt meistä on tehty hallinnon palvelijoita, vaikka asian pitäisi olla päinvastoin. Järjestelmä, joka pakottaa meidät kyttäämään toistemme ajankäyttöä yhä enemmän ja enemmän, on nöyryyttävä, Valtaoja suomii.

Valtaoja pyytää kiinnittämään huomiota arabiyhteiskuntiin, jotka palvelevat esimerkkinä upean menneisyyden omaavista kulttuureista, joissa perustutkimus erinäisistä syistä johtuen lopetettiin. Nyt niissä ei ole tiedettä, ei taidetta, ei mitään.

‒ Perustutkimus, taide ja kulttuuri muodostavat kivijalan, josta ne Nokiat ja muut kasvavat, Valtaoja opastaa.

Suuren yleisön
tuntema julkkis

Tähtitieteen professori Valtaoja tunnetaan laajasti monista eri yhteyksistä. Hän on tieteen popularisoija, uuttera kynän- ja sanankäyttäjä, julkiagnostikko sekä väsymätön uskontokriitikko. Siinä sivussa lappilaislähtöisestä Valtaojasta on tullut risupartoineen turkulainen maamerkki.

Valtaoja myöntää kakistelematta, että hän on varttijulkku, joka löytää itsensä antamasta lausuntoja joka ilmansuuntaan. Mielenkiintoista asiassa on kuitenkin se, että Valtaojan mukaan esillä olo on häneltä ja muilta Tuorlan tutkijoilta tietoinen valinta. Hän huomauttaa, että jo Tuorlan perustaja Yrjö Väisälä oli oman aikansa mediajulkkis.

Ensinnäkin Tuorlan tutkijat toivovat näkyvyyden poikivan observatoriolle lisää resursseja. Toisekseen tähtitieteen harrastajien suuri määrä velvoittaa heidät panostamaan yliopiston kolmanteen tehtävään ja kansantajuistamaan omaa tieteenalaansa.

‒ Viime aikoina tämä näkyvyyden hankkiminen ja tieteen popularisointi on langennut pitkälti minulle, mutta on meillä täällä muitakin Tieto-Finlandia -palkinnon voittaneita, Valtaoja muistuttaa.

Kansan kieltä puhuvalta tähtitieteen professorilta uskaltanee tähän loppuun tivata vastausta kysymykseen, mikä ehkä eniten kansan mieliä tällä hetkellä askarruttaa. Professori Valtaoja, minkälaista alkanutta kulttuuripääkaupunkivuotta 2011 tähtimerkit Turulle povaavat?

Valtaojaa alkaa ahdistaa. Hänen vaimonsa, galleristi Virpi Wuori-Valtaoja istuu Turku 2011 -säätiön hallituksessa, mikä tarkoittaa sitä, että Valtaojan on lauantaina vastoin kaikkia tapojaan vedettävä päälleen tumma puku ja mentävä kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisiin edustamaan.

Muilta osin Valtaoja pysyy tyylilleen uskollisena.

‒ Astrologia on täyttä humpuukia. Se on erään sortin uskonto. Maailmassa on paljon ihmisiä, joiden järkiperäinen ajattelu on heikossa hapessa. Heille menee läpi tähdistä ennustaminen siinä missä Power balance -rannekkeetkin, hän lataa.

Esko Valtaoja

- syntynyt Kemissä vuonna 1951
- ylioppilas Sodankylän lukiosta, muutti Turkuun opiskelemaan vuonna 1969, tähtitieteen tohtori Turun yliopistosta 1984, Turun yliopiston tähtitieteen professori 1997‒
- työskenteli vuodet 1987‒1997 Teknillisessä korkeakoulussa projektipäällikkönä
- harrastaa tähtitieteitä, kirjoittamista ja taiteita
- perheeseen kuuluu vaimo Virpi Wuori-Valtaoja