16.12. 2010 Kuukauden kasvo

Tanja Kiviniemi etsii ideoille toteuttajia

Protomo on uusi kansallinen innovaatioapparaatti, joka toimii laukaisualustana uusille kasvuyrityksille. Vuonna 2008 käynnistynyt, muun muassa Sitran, ELY-keskusten ja osallistujakaupunkien rahoittama Protomo-projekti haluaa olla aiempia innovaatiopajoja ketterämpi ja joustavampi formaatti, jolla luodaan liiketoimintaa ja työpaikkoja uusien innovaatioiden tai palvelukonseptien ympärille.

Varsinais-Suomen Protomon projektikoordinaattorin Tanja Kiviniemen mukaan Protomon tehtävä on etsiä idean ympärille sopivat tekijät, jotka lähtevät tiimityönä kehittämään ideaa eteenpäin.

‒ Kutsumme heitä vapaiksi ammattilaisiksi. He ovat korkeasti koulutettuja. He voivat olla vastavalmistuneita tai sitten heillä voi olla hyvinkin pitkä työhistoria, jos he ovat joutuneet esimerkiksi lähtemään työpaikastaan. Heidän tulisi kuitenkin olla yrittäjähenkisiä, Kiviniemi luonnehtii.

Tavoite on, että Protomo-projektin päättyessä ideasta on kuoriutunut yritys tai ainakin tuote. Varsinais-Suomen Protomon ideapankissa on Kiviniemen mukaan jokunen kymmenen ideaa, jotka ovat päätyneet Protomon käsiin joko ihmisten tuomana tai yritysten antamana. Henkilö saa Protomoon liittyessään oikeuden päästä ideoihin käsiksi, kunhan allekirjoittaa ensin salassapitosopimuksen.

‒ Ketterän konseptista tekee se, että kun työtön liittyy Protomoon, niin hän säilyttää työttömän statuksensa ja sen suoman sosiaaliturvan projektin loppuun asti, Kiviniemi kuvailee.

Tiimejä on jo
syntynyt mukavasti

Varsinais-Suomen Protomo on Yrityssalon ja Turku Science Park Oy:n yhteishanke, jota koordinoi Protomo-tavaramerkin Varsinais-Suomessa omistava Yrityssalo.

Salon vetovastuu selittyy sillä, että Salon kaupunki liittyi Protomo-projektiin pilottikaupunkina jo syksyllä 2009. Turkuun formaatti levisi lokakuussa 2010, jolloin myös Kiviniemi palkattiin Varsinais-Suomen Protomoon projektipäällikkö Jukka Pulkkisen aisapariksi.

Kiviniemen mielestä on oikein järkevää toteuttaa Protomo-projekti alueella nimenomaan Turun ja Salon yhteistyönä.

‒ Näin voimme käsitellä alueen ideoita ja ihmisiä kokonaisuutena. Ja tiimit voivat omien tarpeidensa mukaan valita, sijoittuvatko Turkuun vai Saloon, Kiviniemi havainnollistaa.

Salossa syntyi Protomon ensimmäisellä rahoituskaudella ideoita ja ihmisiä yhdistelemällä viisi tiimiä, mikä puolestaan on poikinut jo kolme yritystä. Yksi niistä on sittemmin Turkuun muuttanut Abonano Oy. Tällä rahoituskaudella Saloon ja Turkuun voidaan koota yhteensä 15 tiimiä, joista seitsemän on jo koottu.

Turun Protomo toimii Turku Science Parkissa ElectroCityssä Yrityskeskus DIO:ssa, missä Protomo voi tarjota tiimeilleen tilat, toimistopalvelut ja tietokoneet. Lisäksi tiimit saavat Protomosta muutaman tuhannen euron budjetin projektihankintoja varten.

Humanistin tie vei
yrityskeskukseen

Kiviniemelle ElectroCityn nurkat ovat jo ennestään tutut. Hän on nimittäin filosofian maisteri, tarkemmin sanoen englannin kielen kääntäjä, joka suoritti opintonsa ElectroCityssä pari kerrosta DIO:a ylempänä, missä Turun yliopiston englannin kielen kääntäjien opetustilat sijaitsivat.

Äkkiseltään ajateltuna yrityskeskukseen päätynyt humanisti tuntuisi eksyneen kovin kauaksi reitiltään, mutta Kiviniemen mielestä hän on tullut Protomoon varsin loogista polkua pitkin.

‒ Menin ensin opintojen päätyttyä suoraan töihin eristeteollisuuteen patenttipuolelle. Työskentelin Parocilla IPR-insinöörinä, Kiviniemi kertoo.

Kiviniemen mukaan englannin kielen kääntäjän koulutus on immateriaalioikeuksien (IPR, Intellectual Property Rights) parissa työskentelevälle erinomainen pohjakoulutus.

‒ Oikeastaan se on paras mahdollinen IPR-koulutus, sillä IPR-koulutustahan ei ole missään edes tarjolla. Siihen täytyy kouluttautua itse. Patenttipuolella onkin paljon kääntäjiä töissä, sillä patentit vaativat hurjasti käännöstyötä. Tein jo gradunikin patenteista, Kiviniemi huomauttaa.

Lopulta Kiviniemelle annettiin Parocilla tehtäväksi luoda yritykseen innovaatiojärjestelmä. Hän seuloi yrityksen henkilöstöltä ideoita ja kokosi ne erilliseen tietokantaan, mitä voi näin jälkeenpäin pitää jo selvänä askeleena Protomon suuntaan.

‒ Protomossa innostuin siitä, että kun olen ollut kehittämässä innovaatiojärjestelmää, niin nyt pääsen tekemään innovaatiotyötä ihan käytännössä, Kiviniemi toteaa.


Tanja Kiviniemi

- syntynyt Oulussa 1976, asui lapsuutensa Valkeakoskella
- kirjoitti ylioppilaaksi 1996, filosofian maisteri Turun yliopistosta 2004
- työskenteli Parocilla IPR-insinöörinä 2003‒2010, Protomo-projektikoordinaattoriksi lokakuussa 2010
- perheeseen kuuluu mies ja lapsi
- harrastaa puutarhanhoitoa ja käsitöitä