17.8. 2010 Kuukauden kasvo

Tunteet syrjään, bisnesjärki käteen ja Venäjälle

Turun yliopiston Pan-Eurooppa Instituutin johtajan Kari Liuhdon mielestä turkulaisyritysten kannattaisi investoida Venäjälle enemmän.

‒ Ehdottomasti. Venäjä on iso markkina tuossa lähellä. Olisi liiketoiminnallisesti järjetöntä olla menemättä katsomaan, mikä siellä on tilanne.

‒ Koska kansainvälistyminen on aina verkostomaista, niin aloita Pietarista. Siellä on paljon suomalaisia toimijoita. Käy paikan päällä ja selvitä vastapelurisi taustat, Liuhto opastaa.

Liuhto neuvoo käyttämään kartoittamisessa ja taustojen selvittämisessä hyväksi suomalaisviranomaisten asiantuntemusta. Esimerkiksi Turun Seudun Kehittämiskeskus ja Suomen Pietarin-konsulaatti voivat varmasti olla avuksi.

Liuhdon mielestä suomalaisten tulisi välttää suhtautumasta Venäjään tunteella. Russofobiasta kärsiviä hän muistuttaa siitä, että Venäjällä on joka tapauksessa helpompi tehdä bisnestä kuin Kiinassa.

‒ Jos vain löydät sen oikean venäläisen kumppanin, niin hän on erittäin luotettava, oikeastaan luotettavampi kuin suomalainen. Venäläisessä kulttuurissa oikein hyvästä bisneskumppanista tulee perheenjäsen, Liuhto tietää.

Moniongelmainen Venäjä

Venäjälle meno ei saa kuitenkaan olla itsetarkoitus. Kansainvälisessä kaupassa ei saa koskaan olla sinisilmäinen ja itänaapurimme kohdalla vainoharhaisuuskaan ei ole pahasta. Venäjä ei ole oikeusvaltio sanan länsimaisessa merkityksessä.

Venäläisyrittäjille järjestetyssä kyselyssä kaksi kolmasosaa vastanneista oli sitä mieltä, että esimerkiksi immateriaalioikeudet ovat Venäjällä lähes olemattomat.

‒ Lainsäädäntö, joka turvaa omaisuuden, on Venäjällä lapsenkengissä. Eihän kukaan ala valmistaa mitään, jos muut heti varastavat sen, Liuhto järkeilee.

Poliittisesti Venäjä on yhden totuuden maa. Demokratian tilasta kertoo kaiken se, että kaksi henkilöä, pääministeri Vladimir Putin ja presidentti Dimitri Medvedev, todennäköisesti keskenään sopivat sen, kuka on Venäjän presidentti vuodesta 2012 eteenpäin.

Myös korruptio rehottaa. Liuhdon mukaan korruptio on kuitenkin pelkkä oire: varsinainen tauti on ylibyrokraattisuus, joka on seurausta Venäjän erittäin valtiovetoisesta yhteiskuntajärjestelmästä.

Kreml piiskaa maata 2000-luvulle

Venäjän talouden vinoutunutta rakennetta kuvastaa se, että maan viennistä peräti 80 prosenttia on raaka-ainevientiä. Luku on vain kasvanut vuodesta 1991.

Venäjän johto tietää maansa ongelmat ja yrittää sikäläiselle tyylille uskollisesti modernisoida Venäjän mammuttimaisilla valtion projekteilla. Jopa kolme neljäsosaa Venäjän tutkimus- ja kehitysvaroista on kiinni valtiovetoisissa projekteissa. Malliesimerkki on Moskovan liepeille nouseva Skolkovo, josta on tuleman Venäjän Silicon Valley. Mahtipontisen hankkeen pitäisi olla valmis jo vuoteen 2012 mennessä.

Liuhto pitää valtion suurta roolia t&k-hankkeissa erittäin ongelmallisena - varsinkin jos Venäjän johto yrittää viedä talousreforminsa läpi ilman vastaavanlaista poliittista reformia.

Neuvostoliitossa käytännössä kaikki high tech oli sotateollisuutta. Liuhto pelkää, että valtiovetoisen innovaatiopolitiikan jatkuessa tähän tilanteeseen ajaudutaan taas - etenkin kun Putin rakensi presidenttikausillaan valtakoneistonsa entisistä KGB:läisistä, joiden arvomaailma edustaa hyvin pitkälle neuvostoaikoja.

‒ Silloin neuvotteluihin syntyy epäsymmetria, jossa toisella puolella on Venäjän valtio ja armeija ja toisella puolen siviilipuolella toimiva länsimainen yritys.

Vaarana on, että Venäjä houkuttelee länsimaiset yritykset maahan, varastaa niiden teknologian ja heittää ne sen jälkeen ulos.

‒ Se houkutus on olemassa, koska valtiolla on keinot ottaa yrityksiltä tiedot ilman että niistä täytyy maksaa. Jos toiminta olisi yritysten välistä, se toimisi eri logiikalla, Liuhto huomauttaa.

Liuhdolla onkin varoituksen sana Venäjällä operoiville yrityksille:

‒ Ole varovainen, mitä tiedostoja lähetät venäläiselle kumppanillesi sähköpostitse, koska Venäjän tiedustelupalvelu käy kaikki sähköpostit läpi.

Ystävyyssuhde Pietariin pistettävä poikimaan

Venäjän johdon innovaatiopanostusten myötä Suomi on käynnistänyt Venäjän kanssa aktiivisen innovaatioyhteistyön. Kärkihankkeista mainittakoon, että Nokia on ilmaissut kiinnostuksensa lähteä Skolkovoon ja Technopolis operoi nykyään myös Pietarissa, jossa toimii myös suomalainen innovaatiokeskus Finnode Russia.

Myös Turku Science Park Oy tähyilee Venäjän suuntaan. Yhtiöhallituksen puheenjohtaja Tom von Weymarn on pariin otteeseen julkisesti todennut, että yhtiö löytäisi itselleen mielellään venäläisen kumppanin, jonka kanssa voisi käynnistellä ICT-puolella vastaavanlaista yhteistyötä kuin Karolinskan kanssa biopuolella.

Liuhto pitää suunnitelmaa realistisena. Hän uskoo, että Venäjältä varmasti löytyisi sopiva kumppani.

‒ Turussa pitää vain miettiä, mikä on sitä meidän huippuosaamista. Venäläiset kartoittavat teknologiapuistoja tällä hetkellä ympäri maailman ja etsivät nimenomaan parhaita käytäntöjä. Meidän pitää tarjota heille jotain, missä olemme ainakin Euroopan ellemme koko maailman ykkösiä, Liuhto toteaa.

Liuhdon mielestä Turku ei ole hyödyntänyt ystävyyskaupunkisuhdettaan Pietariin parhaalla mahdollisella tavalla. Hän muistuttaa, että Pietarin kuvernööri Valentina Matvienko teki ensimmäisen virallisen ulkomaanmatkansa vuonna 2004 juuri Turkuun. Vierailua ei kuitenkaan osattu käyttää hyväksi.

Nyt ystävyyden antama etumatka on hukattu, sillä esimerkiksi Lappeenranta ja Tampere ovat rakentaneet suhteitaan Pietariin paljon määrätietoisemmin.

Liuhdon mukaan Turun on laitettava asialle riittävän korkean tason delegaatio, jos pietarilaisten kanssa halutaan tehdä bisnestä.

‒ Minä tekisin niin, että Aleksi Randell ottaa Turku Science Parkin väen mukaan ja lähtee Pietariin. Minä voin avata kyllä ovia. Kun oikeat henkilöt tapaavat toisensa, niin siitä voisi jotain syntyä.

‒ Sinne ei kuitenkaan pidä mennä ehdottamaan, että selvitetään yhteistyömahdollisuuksia. Venäläiset ovat väsyneet kuulemaan suunnitelmia. Tehkää selvitystyö itse jo etukäteen, ja kun menette paikalle, niin tarjotkaa heti jotain konkreettista. Yhteistyö ei saa jäädä poliittisen liturgian tasolle. Poliitikkojen olisi hyvä tiedostaa, että he menettävät uskottavuutensa, jos neuvotteluista ei synny mitään, Liuhto opastaa.


KARI LIUHTO

Kari Liuhto (kari_liuhto2_phkd.jpg) - syntynyt Joutsenossa 26.12.1967
- filosofian tohtori University of Glasgow'sta (1997) ja kauppatieteitten tohtori Turun kauppakorkeakoulusta (2000)
- erilaisia akateemisia tehtäviä Turun kauppakorkeakoulussa 1991‒1997; professori Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa 1997‒2003; professori Turun kauppakorkeakoulussa 2003‒
- harrastaa kuntoilua, Itämeren alueen kehittämistä ja nukkumista
- perheeseen kuuluvat vaimo ja tytär