25.11. 2008 Tiedepuiston penkillä -kolumni

Tulevaisuusyliopisto

Vuonna 1640 kreivi Per Brahe johti mahtipontista kulkuetta Turun Akatemian perustamisjuhlassa. Silloisen Ruotsin suurvallan tavoitteena oli turvata pätevien virkamiesten saanti hallinnollisiin tehtäviin. Akatemian perustajan, kuningatar Kristiinan panos lienee kuitenkin ollut varsin vaatimaton, olihan hän vasta 13-vuotias.

Hävityn sodan jälkeen isännäksi nousi Keisari Aleksanteri I, joka kehitti Turun Akatemiaa voimakkaasti. Kaupunkia kohdanneen tuhoisan palon jälkeen saapui kuitenkin keisarillinen manifesti, joka määräsi Akatemian siirrettäväksi uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin.

Tämän jälkeen Turku sai pärjätä lähes 300 vuotta ilman yliopistoa. Kansalaissodan aikoihin täällä käynnistettiin kaksikin hanketta toisen yliopiston perustamiseksi Suomeen. Stiftelsen för Åbo Akademi ehti tavoitteeseensa ensimmäisenä ja Åbo Akademi perustettiin 1919. Kolme vuotta myöhemmin Turun Suomalaisen Yliopistoseuran haave toteutui ja Turun yliopisto, vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle, aloitti toimintansa. Suomessa toimi kolme yliopistoa.

Tänään yliopistojen määrä on parisenkymmentä ja valtio tähtää määrän pienentämiseen.

Ryssänmäellä hallintoaan pitävä Turun yliopisto ja hyvin leveän Rehtorinpellonkadun toisella puolen sijaitseva Turun kauppakorkeakoulu astuvat uuteen aikaan. Konsortiohanke on vasta alkusoitto valtakunnalliselle yliopistouudistukselle.

Uutta Aalto-yliopistoa arvostetaan tasavallan kruununjalokivenä. Se on leimattu innovaatioyliopistoksi. Mutta mikä tulee olemaan Turun uuden yliopiston asema tulevaisuuden Suomessa? Siinäpä se: miksei meillä voisi olla tulevaisuuden yliopisto? Yliopiston on jatkossa kilpailtava lahjakkuuksista, sen on houkuteltava niin tutkijoita, opettajia kuin opiskelijoitakin. Tässä kilpailussa on erottauduttava muista. Monialaisuus ei ole riittävä kilpailutekijä tässä "mediakraattisessa" maailmassa.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta todennäköisiä kehityssuuntia voi ennakoida. Pitää olla valmiudet päätöksentekoon ja uudistumiseen erilaisten kehitysvaihtoehtojen varalta. Tulevaisuussuuntautuneisuus yliopistossa tarkoittaa dynaamisuutta hallinnossa, tulevaisuusnäkökulman huomioon ottamista tutkimuksessa sekä ennakkoluulottomia aineyhdistelmiä koulutuksessa. Vuorovaikutus muuhun yhteiskuntaan lisääntyy entisestään, niin paikallisesti kuin globaalisti.

Suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää on syytetty liiallisesta teknologiavetoisuudesta. Kova teknologia on yltänyt suorituksiin, joita viime vuosisadalla ei voinut edes kuvitella. Keinotekoisen älykkyyden on arveltu ylittävän ihmisen älykkyyden viidessätoista vuodessa ja ihmistä voidaan korjata biotekniikan keinoin. Olisiko Turun uusi yliopisto se yliopisto, jonka strategiana on luonnontieteellisten aineiden ja ihmistieteiden integrointi toisiinsa siten, että tulevaisuuden yhteiskunta on entistä valmiimpi kohtaamaan kehityksen haasteet ja tulokset palvelevat ihmistä?

ILKKA KOUVONEN
Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Helsingin yliopiston kasvatti sekä Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja.