26.8. 2008 Tiedepuiston penkillä -kolumni

Kiinalainen juttu

Ensimmäisellä matkallani Kiinaan noin kaksikymmentä vuotta sitten sikäläinen liiketuttavani arvioi maansa jo silloin ällistyttävää talouskehitystä. Kiina oli hiljan ostanut Euroopasta useita Airbusmatkustajakoneita. Tuttavani tokaisi: " Emme vielä kykene valmistamaan koneita itse, mutta se ei ole ongelma. Pystymme helposti maksamaan ne rahoilla, jotka saamme valmistamiemme farkkujen myynnistä teiltä. Kohta olemme yhtä kilpailukykyisiä lentokoneiden valmistuksessa - mutta millä rahalla te niitä voisitte ostaa? "

Nyt Kiinassa kuuluu valmistuvan vuosittain 700 000 uutta insinööriä ja sen yliopistojen aloituspaikkojen määrä on jokseenkin sama kuin Suomen koko väkiluku. Olisi lapsellista ajatella, että yritykset käyttäisivät tätä potentiaalia ainoastaan tuotteiden valmistukseen. Myös innovaatiotoiminta hakeutuu hyödyntämään sitä. Kiinassa on vuosisatojen perinne merkittävistä keksinnöistä.

Vanha Eurooppa on mittavan uudistumisen edessä haastajien tavoitellessa samanlaista elintasoa kuin mihin me olemme tottuneet; he vaan ovat paljon nälkäisempiä. Olemmeko levollisen kylläisiä nykyhetkessä? Onko meillä paloa ja kykyä uudistua? Luovia ratkaisuja on tehtävä silloin, kun vielä on vaihtoehtoisia polkuja kuljettavana. Pakon edessä vaihtoehtojen määrä laskee. Lisäksi pakkotilanne on omiaan kutistamaan innovatiivisuutta.

Niin Euroopan kun Varsinais-Suomen on syytä rakentaa tulevaisuuden kilpailukykyä olemassa olevien vahvuuksien päälle. Niitä ovat koulutus, tiede ja teknologiat, kulttuurien monimuotoisuus, ihmisyyden kunnioittaminen - taiteita unohtamatta. Uusi keskeinen alue on liiketoimintojen johtamisen kehittäminen.

On myös syytä pohtia, mihin kilpailukyvyn hedelmiä tulisi käyttää. Bruttokansantuotteen maksimointi ei varmasti yksinään riitä. Ihmiset vaativat laatua elämälleen niin ympäristön, työyhteisön kuin yksilön näkökulmasta. Kestävä kehitys on ihmiskunnan elinehto ja yksilön kunnioittaminen itseisarvo.

Kaupankäyntiä ja liiketoimintaa ei kuitenkaan pidä nähdä nollasummapelinä tai sotilasoperaationa. Liittoutumalla tulevien talousmahtien kanssa pääsemme varmemmin myös omiin tavoitteisiimme. Ennakkoluulottomia ratkaisuja on tehtävä nyt, kun vielä on peliaikaa. Tässä myös tiedepuistoilla on oma merkittävä tehtävänsä.

ILKKA KOUVONEN
Toimitusjohtaja Turku Science Park Oy