Pk-elintarvikeyritykset hakevat kansainvälistymiskurssilta lisärohkeutta [23.6.2010]
Suomalaisilta elintarvikeyrityksiltä on vielä toistaiseksi jäänyt maailma valloittamatta, vaikka tuotteillamme tuntuisi olevan ulkomailla kysyntää. Pietarissa suomalaisilla elintarvikkeilla on niin hyvä imago, että venäläisten kauppaketjujen palkkaamat konsultit haravoivat maatamme myytäviä tuotteita etsien. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus FFF kannustaa elintarvikealan pk-yrityksiä kurkottamaan ulkomaille tarjoamalla kansainvälistymiskoulutusta.
Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymisohjelman kolmas koulutusjakso vietiin läpi 15.‒16.kesäkuuta Turun kauppakorkeakoulun tiloissa.
Helmikuussa käynnistyneellä ohjelmalla halutaan edesauttaa elintarvikeyritysten viennin kasvua antamalla kasvuhaluisille pk-yrityksille kansainvälistymiseen vaadittavat perustaidot. Ohjelman vetäjä, projektipäällikkö Marjo Mäkinen-Aakula toteaa, että koulutukseen otettaisiin mielellään vielä muutama alan yritys lisää.
Vielä ehtii mukaan, sillä koulutus on vasta alussa: seuraava koulutusjakso järjestetään syyskuussa Turussa ja loppuseminaari odottaa elokuussa 2011.
‒ Koulutuksessa on tällä hetkellä yhdeksän yritystä ja neljä kehitysorganisaatiota. Kaksi tai kolme yritystä ottaisimme vielä mielellämme mukaan syksyn koulutusjaksoille, Mäkinen-Aakula ilmoittaa.
Elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymisohjelman toteutuksesta vastaavat Turun yliopiston erillisyksikön FFF:n lisäksi Turku Science Park Oy, Foodwest Oy, Viikki Food Centre, Agropolis Oy ja Turun kauppakorkeakoulu.
Meritalo halajaa maailmalle
Yksi koulutuksessa alusta asti mukana olleista on Olavi Lindstedt, joka omistaa vaimonsa kanssa Marjajaloste Meritalo Oy:n Perniössä Salossa.
‒ Ideana on valmistaa suomalaisista raaka-aineista hilloja ja mehuja, jotka sisältävät paljon marjoja ja vähän sokeria ja joista voi oikeasti maistaa marjan maun. Monet kauppojen hillo- ja mehutuotteethan maistuvat nykyään lähinnä sokerille, Lindstedt arvostelee.
Lindstedtien liikeidea on todistanut elinkelpoisuutensa, sillä Meritalo on kasvanut perustamisvuodestaan 1995 lähtien hitaasti mutta varmasti. Tällä hetkellä Meritalo on liikevaihdoltaan hieman yli miljoonan euron yritys, joka työllistää omistajapariskunnan lisäksi kolme työntekijää.
Nyt mieli halajaa vientimarkkinoille. Lindstedt päätti osallistua pk-elintarvikeyritysten kansainvälistymiskoulutukseen, koska uskoo supisuomalaisten marjojen maistuvan myös Pietarissa, Saksassa ja muualla Itämeren alueella.
‒ Ainakin toreilla ulkomaalaiset turistit ovat kovasti ostaneet tuotteitamme. Suomalaisissa marjatuotteissa tuntuu olevan heidän silmissään jotain pohjoisen eksotiikkaa, Lindstedt pohtii.
Lindstedtin mukaan kansainvälistymisohjelma on osoittautunut Meritalon tulevaisuudensuunnitelmien näkövinkkelistä erittäin hyödylliseksi.
‒ Esimerkiksi tutkija Timo E. Toivosen esitelmä kohdemarkkinoiden rakenteesta oli hyvin mielenkiintoinen. En tiennytkään, että Turun kauppakorkeakoulussa on kohdemarkkinoiden rakenteesta tietokantoja. Eli jos kaipaat esimerkiksi Hampurin supermarketketjujen tai Pietarin tukkureiden yhteystietoja, ne löytyvät kaikki täältä tietokannasta, Lindstedt ihastelee.
 | Marjajaloste Meritalo Oy:n omistajan Olavi Lindstedtin mukaan vientimarkkinoille lähtemisen kynnys on pienelle yritykselle korkea. – Usein pienissä yrityksissä ajatellaan, että yritetään saada kotimarkkinat haltuun ensin. Tämä on ehkä siinä mielessä väärin ajateltu, että kotimarkkinamme ovat pienet. Kovin kysyntä löytyisi ehkä sittenkin ulkomailta, Lindstedt pohtii. |
Mäkinen-Aakula ja FFF:n tutkija Saara Lundén toteavat, että Pietarin suunta tuntuu kiinnostavan koulutuksessa mukana olevia yrityksiä erityisen paljon.
Kiinnostus on molemminpuolista. Esimerkiksi Meritalo Oy on neuvotellut yhteistyöstä venäläisen supermarketketjun kanssa, ja Lindstedtin mukaan aloite tuli nimenomaan venäläisiltä.
‒ Venäläisen supermarketketjun palkkaama konsultti otti itse yhteyttä meihin. Hänet oli palkattu etsimään suomalaisia tuotteita, koska kyseinen ketju on kiinnostunut saamaan valikoimiinsa lisää suomalaisia tuotteita, Lindstedt kertoo.
Lundénin mukaan suomalaisilla tuotteilla onkin Pietarissa erittäin hyvä imago.
‒ Venäläiset kauppaketjut ovat jopa vaatineet, että tuotepakkauksissa pitää olla Suomen lippu ja venäjän lisäksi etiketti myös suomeksi, koska se parantaa tuotteen myyntiä. Suomessa käy nykyään niin paljon venäläisturisteja, että he ovat oppineet tuntemaan tuotteemme, Lundén kertoo.
Lukujen valossa suomalaiset elintarvikeyritykset ujostelevat vientimarkkinoita liikaa. Elintarviketeollisuusliiton tilastojen mukaan Suomeen tuotiin vuonna 2009 elintarvikkeita 3 225 miljoonan euron arvosta, kun taas vienti jäi samana vuonna alle puoleen tästä eli 1 214 miljoonaan euroon.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
Projektipäällikkö Marjo Mäkinen-Aakula, puhelin 040-7676 596, sähköposti marjo.makinen-aakula@utu.fi.