Yhden %:n innovaatiojärjestelmä [23.11.2009]

Jokaisella meistä on oma porukkamme, johon me kuulumme. Useimmiten haluamme myös olla tämän joukon täysvaltaisia jäseniä ja samaistua kaltaisiimme. Meitä suomalaisia on 1 % Euroopan väestöstä. Se on Sinun ja Minun porukka.

Suomalaista innovaatiojärjestelmää − sitä kokonaisuutta, jossa tieto ja osaaminen muuttuvat euroiksi − on kotimaassa kovasti arvostettu. Maailmallakin parhaaksi kehuttu.

Euroopan sarjassa olemme lähes kaikilla mittareilla palkintopalleilla. Paras osaavan työvoiman käytössä ja yritysten panostuksessa. Taloudellisissa vaikutuksissa jäämme kuitenkin alle Euroopan valtioiden keskiarvon. Miksi? Mikä järjestelmässämme ei toimi? Huippuluokan raaka-aineista ei panostuksellakaan saada kuin tavallista pattinkia.

Lähihistoriassa olemme osallistuneet kahteen lamaan. Parikymmentä vuotta sitten meidät toi pinnalle tietoinen panostus metalliin, elektroniikkaan ja tietotekniikkaan. Kaksi kolmasosaa maamme julkisesta kehityspanoksesta kohdistui tuntemattomalle polulle, jonka päähän muodostui kauppala nimeltä Nokia.

Nykyisessä lamassa julkisella rahalla ei ole tietoista kohdetta, johon panostamalla luodaan uutta. Päinvastoin. Maailmalla arvostettu innovaatiojärjestelmämme ei tunnista nykytilannetta ja julkiset kehityspanokset kohdistuvat olemassa olevan teollisuuden tukiaisiin.

Ajatteluamme sitoo ajatus innovaatiosta esineenä. Kännykkänä tai jäänmurtajana. Valtiollinen järjestelmämme on valjastettu tukemaan tuotannollisia innovaatioita. Julkiset rahoitusmallit eivät vieläkään tunnista palveluihin liittyviä, avoimia tai sosiaalisia innovaatioita tasavertaisina kuningaspulttien rinnalla.

Kansallinen innovaatiojärjestelmä tuhlaa itse maksamamme EU-rahat nykyisen järjestelmän ja muuttokuormaan sidotun suurteollisuuden ylläpitoon. Rakennerahaston ja Sosiaalirahaston miljoonat eivät hyödytä uuden PK-teollisuuden kehittymistä. Lineaarisen ajattelun tilalle tarvittaisiin poikkeamia, epäjatkuvuuskohtia, uusia visioita.

Yhden prosentin Suomi on kuitenkin innovaatiokansakuntana menestynyt eurooppalaisessa kilpajuoksussa hyvin. Tulevaisuudessakin meillä on paikkamme. Ja Turulla varsinkin.

Turku on ainoa keskus Suomessa, jossa historiallinen, humanistinen, monialainen tiedeyliopistoperinne hyödyttää luonnontieteitä tutkimustradition kautta.

Jouluun on tätä luettaessa enää kuukausi. Helsingin herrat eivät taida meidän innovaatioita uusia. Tuo, Pukki, minulle uusi innovaatiojärjestelmä joululahjaksi.

N. Tapani Saarinen, johtaja, Osaamiskeskus ja kansainväliset toiminnot, Turku Science Park Oy